Sellainen viikko

Tähän viikkoon on mahtunut ensimmäinen kunnon vatsatautiepisodi yli kahteen vuoteen. Figon viime viikolla alkanut huono ruokahalu ja vetämättömyys helpottuivat viikonloppuna, mutta maanantaina oksensi ja sen jälkeen alkoi myös ripuloimaan. Parin päivän jälkeen Figo alkoi olla taas kunnossa ja ruokahalu palasi, kunnes samana päivänä Rondo oksensi kesken lenkin. Sen oireet jäivät ilmeisesti (toivottavasti) vähäisemmiksi, koska huonoa ruokahalua lukuunottamatta oli lähes normaali. Stressaannun ihan kauheasti, kun koirat on sairaana. En keksi mitään yhtä hermoja raastavaa. Toivottavasti ei tule vastaavaa taas ainakaan pariin vuoteen.

Perjantaina meillä oli Janita Leinosen koulutus Liedossa ja Rondo oli siinä vaiheessa niin hyvässä kunnossa, että uskalsin treenata sen kanssa. Enemmän hyötyä koulutuksesta olisi ollut ehkä Figon kanssa, mutta se oli ollut useamman päivän sitä ennen lähes tulkoon syömättä, joten fiksumpaa antaa sen toipua kunnolla.

Rata oli haastava ja saatiin monet Rondon ongelmakohdat myös esiin, kuten töksähtelyt ennen suoraan hypättävää aitaa, jos rintamasuuntani kääntyy sitä kohti eikä erilaiset poispäinkäännöt lukeudu vahvuuksiin ja niitä rataan sisältyi paljon. Koiraa suurempi ongelma olin kuitenkin minä itse. Jos kauniisti sanotaan, kiirehdin, mutta suoraan sanottuna ohjaan kuin saisin sähköiskuja. Keskimäärin mentiin kolme estettä kerralla, kunnes kosahti. Ainoa kelvollisesti onnistunut pidempi pätkä, oli radan alku:

Ei ollut kuitenkaan huonot treenit ollenkaan, sain myös uutta ajateltavaa ja oikeasti pitäisi keskittyä siihen, etten syöksy jo seuraavalle esteellä ennen kuin edellinen on ohjattu kunnolla loppuun. Tämä taitaa lukeutua minun ikuisuusteemoihin. Rondo on kyllä hieno treenikaveri. Sen vire säilyy samana treenien läpi, vaikka se alkaisi fyysisesti väsymään.

Sunnuntaina oli vuorossa viime viikolta lykkääntynyt tyhmäleiri vol 3. Rondon kantava teema on edelleen A. Se on lähes täydessä korkeudessa nyt treenataan sitä radan osana. Toistoja ei voi enää ottaa suuria määriä kerralla, kun kulma alkaa olla aika jyrkkä. Kehitystä on tapahtunut, mutta kaipaan Rondolle vielä hieman lisää tasaisuutta toistoihin. En sano, että A olisi vielä varma tai valmis. Vaatii se vielä treeniä ja aikaa, mutta ensi lauantaina kokeilemme sitä myös kisaradoilla. Saa nähdä, miten meidän käy. Figo kisaa vain hyppyradan. Päätin, että sille tulee juoksupuomin lisäksi myös 2on2off, koska toisinaan radoilla puomin jälkeiset radan jatkot ovat todella vaikeita juoksupuomin kanssa. En ole opettanut Figolle käännöksiä muutenkaan, joten pysäytys tulee olemaan niitä tilanteita varten, kun puomilta pitää kääntyä tiukasti tai en usko muuten, että Figo suoriutuisi siitä juosten. 2on2off on palautettu mieleen ja Figo erottelee suoritukset kiitettävästi käskyllä. Treeniä se kuitenkin vielä vaatii, paljon.

Ei olla tehty montaa kertaa molempia kontakteja osana rataa. Oikeastaan, rataa on treenattu ihan liian vähän verrattuna puomiin ja näkyyhän se siinä, että yhteinen sävel Figon kanssa on vieläkin aika hukassa. Tähän pätkään valikoitua huono ihmisnuoli ja kökkö vastakääntö, mutta kontaktit oli hyvät. Jostain syystä en saanut videota tähän suoraan näkyviin, joten tuossa linkki videoon.

Rondo aloittaa nyt kevään jumppaohjelman. Etuvetoisella pikkukoiralla on kovin lihakseton takaosa suhteessa etuosaan. Jospa jumpalla saataisiin hieman tasapainoa lihaksistoon. Kesään mennessä silläkin on jo toivottavasti komeat reidet.

Liikuntaohje: Näin vältät kinnervian!

Kinnerviasta on taas ollut keskustelua ja shelttikasvattajien joukosta löytyy näköjään näitä, jotka uskovat pennun vääränlaisen liikuttamisen olevan kinnervian perimmäinen syy. Näillä ei tietenkään ole ollut koskaan kinnervikaista kasvattia... Toisin sanoen, syytä itseäsi, jos koirasi sairastuu kinnervikaan. Tässä sen sijaan ohje, jota noudattamalla shelttipentua tulee liikuttaa ja saa terveen elämän:

Alle puolivuotiasta pentua EI SAA LENKITTÄÄ!!!
Ulkoilun kesto: 2xpäivässä, koiran ikä kuukausina kerrottuna viidellä. Esim. 3kk ikäistä pentua saa ulkoiluttaa maksimissaan 2X15 min päivässä. Ulkoilu kannattaa jakaa moneen lyhyempään ulkoiluun.
Liika liikunta pentuna voi aiheuttaa koiralle aikuisiässä kroonisen niveltulehduksen!!! Liika liikunta lisää myös polvilumpio- ja akillesjänneluksaation riskiä.

P.S Toistuvat ja pitkittyneet tulehdukset saattavat aiheuttaa jänteen paksuuntumisen, joka aiheuttaa sen, että jänne ei pysy luu-urassa.

Oikeasti, jos tämän vian yleisyys haluttaisiin joskus saada vähenemään, voitaisiin ensin ihan tosissaan jättää ne kinnervikaiset pois jalostuksesta ja olla rehellisiä. Minua henkilökohtaisesti aihe liikuttaa, koska kinnerviasta kuntouttaminen on ollut kieltämättä ikävin kokemus koirien kanssa, siitä huolimatta, että Figo on toipunut täysin ja elää jalkansa kanssa aivan samoin kuin ennen leikkausta.  Olisi varmaan asunto ollut pieninä palasina, jos olisin omat koirat liikuttanut puolivuotiaaksi tuon ohjeen mukaan.

Sitten ihan kuulumisia vain. Taitaa olla vatsatautia liikkeellä, kun Figo sekä kaverin koirat ovat tällä viikolla kaikki sairastuneet. Ei mitenkään raju tauti oireiltaan, Figo on lähinnä vetämätön ja ruokahalu on huono. Ruoka ei ole kelvannut kunnolla keskiviikosta lähtien ja torstaina ei syönyt mitään. Pikkuhiljaa alkaa ruokahalu palailemaan, joten ehkä tämä tästä. 


Maanantaina kävimme taas aamuvarhaisella treenaamassa Olarinluomassa. Juoksupuomi meni suoraan sanottuna aivan penkin alle. Samoin seuraavana päivänä Purinalla en meinannut saada yhtään tosi hyvää toistoa aikaan. Figo oli silloin jo jotenkin väsyneen oloinen, oli varmaan jo alkuviikosta huonovointinen. Viime päivinä ei olla pakkasten takia juurikaan lenkkeilty ja Figo saa rauhassa parannella itseään. Rondo on ainakin toistaiseksi pysynyt terveenä ja toivottavasti pysyykin.

Talvikuvia ja lisää treeniä

Lauantaina oli kaunis ilma ja myös kamera lähti lenkille mukaan ulkoilemaan.

Pikkukoirien A-treenit olivat lähes viikon tauolla, mutta tällä viikolla on palattu taas treenien pariin. Korotettiin A:ta vielä lisää keräämällä putkenpainoja minipöydän päälle. Eilen päästiin lopulta painoröykkiöstä eroon, kun laitettiin A maksipöydälle. Koiria ei tuntunut kauheasti nopea korottaminen haittaavan, suurin osa toistoista oli oikein erinomaisia juoksuja. Rondolla tuli muutama liiallinen liito A:n harjan yli niin, että alastulolle osuu vain yksi laukka-askel. Tämä ei ole toivottavaa, koska mikäli Rondo ei aijo kasvaa bordercollien kokoiseksi piakkoin, kyseinen suoritustapa ei ole korkealla A:lla edes mahdollinen. Ainakaan ilman kontaktivirhettä.

Myös Figo teki muutaman toiston A:ta ja puomia. A-suorituksen kanssa on vielä hieman hakemista, välillä etujaloilla tulee vähän turhaa tikuttavaa askelta. Tämä on lähinnä makukysymys, miten haluan Figon suorittava A:n. Kontaktivirhettä se ei ole kertaakaan tehnyt treeneissä. Purinan puinen puomi on jostain syystä helpompi Figolle kuin kumirouhe. Vauhti oli loistava, takajalka- erottelu erinomainen ja vain pari toistoista jäi vähän kontaktialueen yläpuolelle.

Video kummankin treeneistä:

Tänä aamuna hullu agilityharrastaja heräsi ennen kukonlaulua ja suuntasi Espooseen Niinun hallille Minnan ja Karon kanssa. Figon kanssa tein muutaman esteen verran rataa, jossa oli kauheasti tosi vaikeita kohtia irtoavan koiran kanssa. Ei jääty hinkkaamaan sitä, koska pääteema oli tutustua uuteen puomiin uudessa paikassa. Eihän se ihan samalla tavalla mennyt kuin tutuilla puomeilla, hieman oli jännitystä havaittavissa. Puomi oli niin ahtaassa nurkassa, että vauhtia ei olisi saanut käytännössä yhtään. Treenattiin sitten vain puomin puolesta välistä. Pian alkoi Figon itsevarmuus kasvaa ja vauhti kiihtymään. Tullaan treenaamaan vielä lisää tuolla samassa paikassa, mikä on Figolle ehdottoman hyväksi. Rondon kanssa tein pientä takaaleikkaustreeniä muutamalla aidalla sekä putkiin. Meni kerrassaan hyvin pienestä omasta hapuilusta huolimatta.

Tuntuu, ettei minulla ole oikein muuta raportoitavaa kuin edistyminen kontakteilla. Se tosin kuvastaa oikein hyvin nykytilannetta, koska paljon muuta ei olla viime aikoina treenattukaan. Hyvänä innoittajana toimii se, että mitä nopeammin saadaan jonkunlainen suoritusvarmuus Figon puomille ja Rondon A:lle, päästään kisaamaan. Figo kisasi agilityradalla viimeksi lokakuussa 2011 eli on siitä hetki. Jatketaan edelleen samalla linjalla, koirien mielestä kontaktitreenit ovat huippuja!

Uutta vuotta

Uusi vuosi vaihtui meillä rauhallisissa merkeissä ja koirat nukkuivat illan. Figo kuunteli muutamia ensimmäisiä kovempia paukahduksia, mutta siitä eteenpäin ei välittänyt niistä. Hyvä näin.

Torstaina ryhmätreeneissä ratana oli hyppyrata vuoden 2010 MM-karsinnoista. Ei olisi kukaan meidän ryhmästä ollut joukkueessa. Erikoista kyllä, lähes jokaista koiraa häiritse renkaan takana oleva häiriöputki niin paljon, että hyppäsivät kehikon läpi monta kertaa. Rondo pääsi alkusekoilun jälkeen lähes koko radan puhtaasti. Kepeille kovasta vauhdista tiukka avokulma leikkauksella onnistui mainiosti ja pakko mainita, että Rondolla on ilmiömäisen hyvät putkijarrut. En ota kiitosta itselleni, koska niiden eteen ei olla tehty mitään.

Figon kanssa taas tuntui harvinaisen takkuiselta. Keppikulma oli vaikea saada onnistumaan, koska Figo ei kovaa avokulmaan tullessaan taitu tokaan väliin vaan kolmanteen. Toinen ongelma löytyy peiliin katsomalla. Vuoden verran pääsääntöisesti minikokoista hipeltäjää ohjanneena, on minulla rytmitys suoraan sanottuna hukassa isompaa koiraa ohjatessa. Esimerkkinä voisi käyttää koiran kääntämistä valssilla. Rondon kääntämiseen riittää, että kääntää rintamasuuntaansa koiraa kohti ja korkeintaan kevyesti merkkaa aidan. Jos merkkaa liian selvästi, tulee kielto. Figoa ohjatessa yritän merkata, ottaa vastakättä, heristää nyrkkiä ja karjaista, mutta silti vetää pitkäksi. Hyvä vaihtoehto olisi ennakoida, tehdä merkkaus oikein rytmittämällä ja lähtemällä ajoissa liikkeelle. Tämä ei vielä tältä ohjaajalta onnistu. Uusi suunnitelma on ottaa ainakin joka toisiin kontaktitreeneihin pieni osuus tekniikkaa. Jospa sillä saadaan yhteispeli näyttämään paremmalta.

Tällä viikolla olemme jatkaneet Rondon A-projektia. Yritimme korottaa A:ta minipöydältä maksipöydälle, mutta näin iso korotus oli näillä treenimäärillä vielä liikaa. Rondo alkoi tulemaan alastuloa yhdellä loikalla ja päädyttiin laskemaan A takaisin minipöydälle. Johan alkoi sujumaan. Seuraavalla treenikerralla korotettiin A:ta lisäämällä minipöydän päälle enemmän putkenpainoja. Hieman maltillisempi korotus siis. Ei taaskaan ongelmaa ja päädyttiin samoissa treeneissä heivaamaan matto kokonaan pois. Nyt viimeistään koirat tajusivat, että maton allahan on A eikä maton poisto vaikuttanut suoritukseen. Tekee elämästä paljon mukavampaa, jos ei mattoa tarvitse enää teippailla.

Myös Figo on treenannut molempia kontakteja. Viimeksi A oli enää n. 20 cm matalampi kuin oikea kisa-A ja päätin, että seuraavissa treeneissä kokeillaan mennä sitä oikean korkuisena. A on ollut tähän asti tosi hyvä ja sitä on siis treenattu muutama viikko. Jotain hyötyä siitäkin, että on juostu puomia puoli vuotta. Puomin onnistuminen vaihtelee, kuten tähänkin asti. Käytin pitkään Figolla speed bumpia alastulolla ja sen poistamisen jälkeen on ollut enemmän ja vähemmän hakemista oikean rytmin kanssa. Epäonnistumiset vaikuttavat taas koiran itsevarmuuteen ja sitä kautta vauhtiin. Olen pyrkinyt pitämään treenit helppoina ja ollaan saatu monia hyviä onnistuneita suorituksia aikaan. Tyypillinen virhe tulee siitä, kun laukka-askel ei vaan osu kontaktille eli etujalat menevät kontaktin yli, mutta takajalkakosketus jää kontaktialueen yläpuolelle. Tätä tapahtuu, jos koira jostain syystä hidastaa aikaisemmin puomilla tai ei osaa säätää askeliaan. Varsinaisia loikkia takajalat rinnakkain tulee tuskin koskaan.  En siis olisi tästä liian huolissani, kun ongelma korjaatuu (toivottavasti) ajan ja itsevarmuuden myötä.

Havainnollistava video, ensimmäinen toisto epäonnistui ja kaksi muuta onnistuivat, vaikka askel jääkin aika ylös kontaktille. Pitäisi hankkia parempi kamera videoimiseen. Vanhalla digikameralla hämärässä hallissa laatu on aika heikko.

Jos harkitsee juoksukontaktien opettamista, kannattaa miettiä, että onko valmis uhraamaan hyvin paljon aikaa ja vierailuja hallilla niiden eteen. Sekä sietämään sen, että epäonnistumisia tulee ja välillä niidenkin jälkeen pitää palkata, ettei koiran itsevarmuus pahasti kärsisi, koska epävarma koira ei juokse täysillä. Onnistuneiden ja epäonnistuneiden toistojen ero tulisi kuitenkin saada selväksi. Helppoa? Ei minua harmita, että lähdin näitä treenaamaan, kun muistelen taas Figon hitaita kontakteja ennenvanhaan, mutta monet kisastartit olisi jo maksanut niillä bensarahoilla, jotka on maksettu ajellessa hallille. Ja vielä meillä on paljon opeteltavaa. Ehkä kuitenkin jo kuukauden sisällä voisin uskaltautua kokeilemaan kontakteja kisoissa. Ilman onnistumispaineita, koska kisatilanne on vieras ja muutama virhe alkuun ei maailmaa kaada.

A-treeniä

Minä Rondon kanssa ja Outi Ainon kanssa aloitimme juoksu-A - projektin viime viikonloppuna. Homma lähti liikkeelle samoin kuin Figonkin juoksukontaktitreeni, lankun yli juoksemista siis. Minä vein lankkuni purinalle, koska Rondon kanssa fokuksen saaminen eteen ilman putkia on ison työn ja tuskan takana, ellei jopa mahdotonta. Lankun yli juoksemisessa ei ollut ongelmaa. Rondo ei kertaakaan niiden viiden treenikerran aikana loikannut tai yrittänyt tarjota 2on2offia lankulla. Luulen, ettei se yhdistänyt koko lankkua aikaisempiin kontakteihin. Ainon treenit sujuivat vastaavasti ilman suurempia ongelmia ja päätimme siirtyä tänään treenaamaan oikealla, madalletulla A:lla.

Pitkään oli mysteeri, että voiko purinan A:ta madaltaa ja miten se tapahtuu. A:n tutkailun jälkeen totesimme, että kyllä se on madallettava versio. Sopiva työkalukin muttereiden avaamisen löytyi hallin varastosta. Huvittavaa, että ennen treenejä, lämmittelylenkillä löytyi maasta, keskeltä tietä jokin pihtien tyylinen työkalu, joka soveltui myös A:n hajottamiseen. Madaltaminen osoittautui loppujen lopuksi tosi helpoksi toimenpiteeksi, kun kaatoi koko hökötyksen kyljelleen ja sai kierrettyä ruosteiset mutterit irti. Halusimme siitä kuitenkin niin matalan kuin mahdollista, joten avasimme esteen keskiosan ja alle laitettiin tueksi minipöytä sekä putkenpainoja. Keskiosa oli ehkä n. 70 cm korkeudessa eli ihan niin matalaksi sitä ei saanut laskettua kuin olisi toivonut. Olin käynyt ostamassa K-raudasta 5,5 metriä käytävämattoa. Samaa, jolla lankut on päällystetty, ja sitä laitettiin myös A:n päälle. Tässä vaiheessa taas tuntui, ettei koko hommassa ole mitään järkeä.

Järki löytyi kuitenkin, kun alettiin treenaamaan. Ensin meni Rondo. Alussa A:n jälkeen oli mutkaputki, jonka jälkeen palkkasin Rondon lelulla. Taas tuli nähtyä, että se mikä toimii Figolla, ei toimi Rondolla. Tämä palkkaustyyli osoittautui äärimmäisen epäsopivaksi tähän treeniin. Rondo ei mennyt putkeen, kiljui ja tuli koko alastulon yhdellä isolla loikalla alas. Ei näin. Muutettiin putki lyhyeksi suoraksi putkeksi, jonka jälkeen odotti ruokapalkka. Sen jälkeen kaikki toistot onnistuivat erinomaisesti ja pystyin jättäytymään Rondon taakse.

Figo on treenannut jo pitkään juoksupuomia, mutta A:ta ei vielä kertaakaan. Figo pääsi nyt myös kokeilemaan sitä, kun oli kerran madallettuna ja sekin sujui erinomaisesti. Figo voi siirtyä suoraan treenaamaan vähän korkeampaa A:ta. Rondolla ja Ainolla taas korotetaan sitä asteittain.

Olen tosi tyytyväinen tähän astiseen edistymiseen. Treenattu on sunnuntaista asti ja ollaan saatu homma hyvin käyntiin. Kyllä jäi hyvä ja luottavainen mieli!

Alla on kooste treeneistä. Videolta näkee hyvin, että kullakin koiralla on takajalat selvästi erillään ja rytmi on tasainen.

Kisavuosi päätökseen

Liedossa kisasimme tämän vuoden viimeiset kisat ja näiden kisojen jälkeen voi jäädä hyvillä mielin tauolle.

Rondo kisasi kaikki minien 3 rataa. Arvokisanollista puuttuu edelleen vain se tupla ja tällä kertaa oli hyvin lähellä, ettei tehty triplanollaa. Tietysti käy kuitenkin niin, että ensimmäiseltä ja viimeiseltä radalta tulee nolla, mutta keskimmäiseltä vitonen. Rondo päätti, että 10 keppiä on nopeampi pujotella kuin 12 keppiä. En kuitenkaan valita tästä enempää. Tupla tulee jos/kun on tullakseen ja sen metsästykseen on vielä puoli vuotta aikaa.

A-radan alussa ohjaus ei mennyt ihan niin kuin olin suunnitellut. Lähetettyäni koiran putkeen, yritän lähteä aidan taakse tekemään pakkovalssia, mutta toteankin istuvani maassa. Hups, päättelin olevan myöhäistä ehtiä enää pakkovalssiin, kun konttaan maasta ylös ja koira on jo vieressä. Spontaanisti valittu ohjausratkaisu pelasti tilanteen eikä virhettä tullut. Puomiin oli oikein hyvä ja saatiin nolla tehtyä, mutta ei tämä rata muistoihin painu parhaimpana ratanamme.

B-rata sitä vastoin tuntui ja näytti hyvältä kepeille asti. 10 kepin jälkeen Rondo lähtee syöksymään kohti edessä odottavaa A:ta. Keppejä se ei ole jättänyt koskaan kesken suoralla. Videolta katsottuna, en tee mitään, mikä olisi saanut Rondon jättämään ne kesken tuollaisessa kohdassa.

Hyppyrata meni mukavasti. Tehtiin nolla ja voitettiin. Video jäi sumeaksi ja rata näyttää paremmalta kuin miltä se tuntui. Pussin jälkeisen hypyn taakse Rondo meni vauhdin viemänä, vaikka luulin, ettei se tulisi pussista ulos niin kovaa. Tuli kuin tulikin ja seisoin aidan luona kökkimässä, valmiina ohjaamaan takaakiertoon, kun koira jo suorittaa aitaa. Seuraavassa vaiheessa olin siten myöhässä. Kepeille avokulmaan jouduin lähettämään kauempaa kuin olin suunnitellut ja Rondo ehti välissä jo kysymäänkin. Hyvin se kuitenkin kepit haki.

Saatiin toinen hyppyserti, joten nyt on Rondolla kaikki sertit saavutettu, jotka toistaiseksi voidaan ottaa vastaan. Ensimmäinen valioitumismahdollisuus on ensi toukokuussa. Hyppyvalioitumista saadaan odottaa vähän pidempään ja se mahdollisuus on vasta lokakuussa.

Figo pääsi myös hyppyradalle ja tällä kertaa hyllytimme. En tiedä montaakaan koiraa, jotka yrittävät suorittaa pussin väärästä suunnasta tilaisuuden tullen. Figo keksi yrittää moista, mutta hyppi tällä kertaa vain kankaan päällä eikä varsinaisesti juossut päin. Joskus treeneissä se on yrittänyt ihan juosta pussiin väärästä suunnasta ja pitääpä nyt ottaa asiaksi opettaa, ettei pussi ole putki eikä sitä voi suorittaa kankaan läpi. Sattuu vielä, kun kovasta vauhdista sellaista yrittää.

Rondo jää nyt kisatauolle ja aloitamme A-projektin. Tarkoitus on palata kisoihin muutaman kuukauden päästä. Figo jatkaa kontaktitreenejään ja toivottavasti uskallamme kisaamaan alkuvuodesta. Figon toinen tavoite on saada toko sellaiselle mallille, että kehtaa kokeeseen mennä.

Rondon kisavuosi on ollut kaiken kaikkiaan juuri niin menestyksekäs kuin on voinut toivoa. Huhtikuussa nousimme ykkösistä kolmosiin yhden viikonlopun aikana. Tuolloin osaamisessa oli kyllä vielä monin paikoin aukkoja kolmosia ajatellen. Reilu puoli vuotta myöhemmin käsissä tuntuu olevan jo melko taitava koira, joka on kehittynyt viimeisen vuoden sisällä todella paljon. Rondo täytti loputkin vuodelle asetetut tavoitteet eli sai molemmat valiokellot käyntiin. Kyllä tuntui hienolta saada se myös minulle ensimmäinen serti ensimmäiseltä nollaradalta kolmosissa. Toinen huippuhetki oli pari viikkoa myöhemmin saavutettu ensimmäinen nollavoitto ja sitä parempaa rataa ei olla sen jälkeen tehty. Arvokisojenkin tunnelmaa pääsimme haistelemaan, kun olimme SM-kisoissa mukana HAU:n joukkueessa ja kokemattomalta, vasta kolmosiin nousseelta koiralta se rimavitonen ei ollut lainkaan hullumpi suoritus. SM-yksilökisaan ja MM-karsintoihin pääsimme nollakoirakoksi. Karsinnoissa teimme myös yhden vuoden parhaista radoistamme. Ajaltaan se oli kisan 2. nopein. Väliin mahtui myös muutaman kuukauden suvantovaiheita, jolloin nollaprosentti oli suunnilleen 10. Loppuvuotta kohti se on noussut mukavasti.

Figon kisaura ei ole oikein koskaan päässyt kunnolla edes käyntiin, ainakaan, jos tavoitteelliselta kannalta ajattelee. Vielä. Tulevaisuutta varten ollaan kesä ja syksy tehty pohjatyötä, jotta se joskus pääsisi käyntiin. Ja mikä parasta, Figon kisasuorituksiin on tullut sellaista vireen tasautta, mitä ei ole aikaisemmin ollut. Tavoitteena syksylle oli saada kisarutiinia ja siinä ollaan kyllä onnistuttu.

Jatkoon toivomme terveyttä, hyvää treenimieltä ja sopivasti onnistumisia!

Tyhmäleiri

Toiset ne käy top team-, next level- yms. leireillä, me pidettiin sen sijaan oma versio treeni(keskitys)leiristä. Tyhmäleiri siis. Lämpömittari huiteli -10 tienoilla, mutta Purinalla on lämmitetyt wc-tilat, joihin sai säilöttyä koirat häkkeineen treenien ajaksi. Kylmä ei tullut kuitenkaan missään vaiheessa, vaikka itse olinkin suurimman osan ajasta hallin puolella. En oikeastaan edes haluaisi treenata lämpimässä hallissa. Luulen, että olo alkaisi tuntumaan jossain vaiheessa tukalalta.

 Lauantai-iltana valloitettiin Outin ja Saran sekä 7 sheltin kanssa Purinan molemmat puolet. Toiselta puolelta kenttää siivottiin lähes kaikki esteet pois, paitsi puomi siirrettiin keskelle kenttää. Siinä oli tilaa treenata juoksupuomia ja tokoa. Toiselle puolelle tehtiin pientä ratapätkä, johon koottiin kunkin koiran tyypillisiä ongelmakohtia. Tyhmäleiri sai nimensä myös osittain siitä, kun 5/7 koirasta on ongelmia puomin kanssa tai vähintään tarve treenata sitä paremmaksi. Kerrassaan tyhmä este. Rondo treenasi puomin lisäksi takaakiertoja ja putkia. Rondo tekee paljon kieltoja putkilla, joskus leikkaukset putkiin on suorastaan mahdottomuus. Kisoissa välttelen sen kanssa leikkauksia ihan viimeiseen asti, paitsi kepeillä. Ennen viikonloppua käytiin tekemässä ihan puhdasta vauhtiympyrää ja ruokakupilla palkkaamista putkilta. Juuri sellaista, mitä pentujen kanssa tehdään. Kiemurarataa on paljon helpompi treenata, tuo oli nimittäin ihan uskomattoman vaikeaa. Ehkä kuitenkin tuollaisilla treeneillä saadaan Rondon irtoamis- ja putkiongelmaa helpottamaan. Viikonloppuna jatkettiin samalla teemalla eli paljon lähetyksiä putkeen erilaisista kulmista ja minä ohjaan sen niihin mahdollisimman vähäeleisesti. Väitän, että jo kahden treenikerran jälkeen, leikkauset onnistuivat ihan huomattavan paljon paremmin. Näitä treenejä jatketaan siis lisää.

Figolla on nykyään kaksi erillitä harrastusta, juoksupuomi ja agility. Agility jää kyllä treenimäärissä kirkkaasti juoksupuomin varjoon ja niin jäi tälläkin kertaa agilityosuus toiseen kertaan. Figon pitää treenata keppien aloituksia.

Olen kuullut sellaisesta uskomuksesta, että nopeasti vapautetut - toisin sanoen - etuajassa vapautetut 2on2off-kontaktit olisivat yhtä nopeat kuin juoksukontaktit. Ajattelin siihen suuntaan joskus itsekin. Se ei voi kuitenkaan pitää paikkaansa ja nyt siitä on olemassa myös vedenpitävää todistusaineistoa. Kellotimme vertailuksi Figon ja Halon suoritusaikoja ratapätkällä aita-putki-puomi-aita sekä aita-puomi-aita. Halolla on parhaimmat 2on2off-kontaktit, jotka medikoiralla tiedän ja Halon etenemisvauhti muuten ei ole Figoa hitaampi, enemmänkin päinvastoin. Sen sijaan en ota kantaa, jos tuosta puomilta pitäisikin kääntyä taakse päin. Niissä tuskin juoksukontakteilla aikaa voittaa eikä Figolle ole edes opetettu käännöksiä. Tässä myytinmurtajien videotuotos:

Aikaa koko illan leiriin vierähti 6 tuntia ja sunnuntaina jatkettiin. Tosin, sunnuntain osuuteen meni vain muutama tunti aikaa.

Viikko sitten kisasin HAU:n kisoissa kummallakin koiralla. Rondon kanssa menin kaksi agilityrataa, tarkoituksena vain tehdä hyvät kisakontaktit. Kontaktit oli ok, edellisten kisojen hidastelu oli toivottavasti vain jotain hetkellistä. En pitänyt kiirettä vapautuksen kanssa eikä Rondo vaikuttanut yhtään siltä, että aikoisi varastaa. Toiselta radalta kökkönolla ja paljon töksähtelyä. Sijoitus sen mukainen, 6. Toinen rata oli ratana paljon parempi, mutta seisoin täsmälleen ensimmäisen keppivälin edessä ja työnsin Rondon aloittamaan kepit väärältä puolelta. Saatiin myös toinen kielto myöhemmin eli lopputulos 10. Pienestä jäi tupla kiinni taas.

Figo kisasi kaksi hyppäriä. Ensimmäisellä teki aivan tosi hyvän nollan. Vain kahdessa käännöksessä tuli vähän ylimääräistä lenkkiä. Niidenkin takia kyllä hävittiin sijoituksia, kun paljon oli koiria muutamien kymmenyksien erolla. Figo oli 11. Siitä huolimatta noin hyvää rataa ei olla tehty vielä kertaakaan kisaradoille paluun jälkeen.

Toiselta hyppäriltä keppien aloituksesta vitonen.

Ensi lauantaina Liedossa on näillä näkymin tämän vuoden viimeiset kisat meidän osalta. Olen projekti-ihmisiä ja uusi isompi projekti onkin jo suunniteltuna. Rondo alkaa treenaamaan luck-or-no luck - A:ta, toisin sanoen siis juoksu-A:ta. Lopputulos on aika kysymysmerkki, tosin projektin ei pitäisi kaiken järjen mukaan olla samaa luokkaa kuin kokonaan juoksukontaktien opettaminen. Minikoiralla askeleet todennäköisesti luonnostaan osuvat kontaktille, kunhan koira vain juoksee. Ei siis jarruta alastulolla yhtään. Alussa haaste on todennäköisesti saada Rondo juoksemaan kunnolla A:n läpi. Puomilla pysytään nykyisessä suoritustavassa. A:lla siirtyminen läpijuoksuun on ihan perusteltua koirankin kannalta, koska pysäytys A:lla on aika iso rasitus etupäälle. Lisäksi harva miniohjaaja pysäyttää koiran A:lla kisoissa. Turhaan annetaan siis tasoitusta siinä kohtaan. 

Treenattavaa talveksi riittää.