torstai 15. marraskuuta 2012

5 vuotta vierähtänyt



13.11 Figo, ei koirista suurin, mutta ainakin mahtavin, täytti 5 vuotta. Niin on puolikas vuosikymmen vierähtänyt siitä, kun kovasti odotettu ensimmäinen koira asteli taloon. Tuohon aikaan hihnan toinen pää oli kiukutteleva 17-vuotias, ja Figon kanssa ollaan ikään kuin kasvettu yhdessä. Jos ei ihan aikuisiksi, niin ehkä vähän lähemmäs sitä. Figo ainakin on pysynyt kovin samanlaisena, hyvällä tavalla.

Murheita ja pettymyksiäkin on mahtunut näihin vuosiin mukaan, mutta omalla tavallaan nekin ovat kasvattaneet. Eteenpäin - niin Figokin aina käskee, jos lenkillä pysähdytään, eikä murehdita huomista.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Viikon tapahtumia

Keskiviikkona oli Rondon fyssari. Lapojen seudulla oli pientä kireyttä, mutta ei mitään sen vakavampaa. Näin ollen Rondo jatkaa taas normaalien treenien parissa. Myös Figon selkä katsastettiin pikaisesti, kun Figo putosi viime viikonloppuna treeneissä ikävän näköisesti puomilta kovassa vauhdissa ja lähes selälleen. Pientä kireyttä löytyi Figonkin selästä, mutta se ei välttämättä ole putoamisen seurausta. Figo ei myöskään näyttänyt missään vaiheessa siltä, että olisi loukannut pahasti itsensä putoamisen jälkeen. Jospa siis selvisimme säikähdyksellä.

Perjantaina kokoonnuimme taas Karon ja Outin kanssa Espooseen treenaamaan tokoa. Figo pysyi kahden minuutin paikallaan makuun hienosti paikallaan eikä pahemmin edes pyöritellyt päätä tai muuten näyttänyt levottomalta. Figo haki jo sivuasentoon lähes kuin oikea tokokoira. Rondolla taas oli vähän huonompi päivä sen suhteen. Liikkeestä maahanmeno ja seisominen sillä taas on jo aika hyvällä mallilla. En ole löytänyt tokosta mitään suurta inspiraatiota, ainakaan vielä, mutta jatketaan treenaamista. Ja kun on kerta alettu treenaamaan, niin haluan joskus kokeeseenkin päästä. Onhan tuo kuitenkin ihan kivaa puuhastelua koiran kanssa.

Sitten asiaan, joka on aiheuttanut tällä viikolla suurta ahdistusta kummankin koiran kanssa. Se on nimittäin puomi.

Figo on muuttunut viimeisen viikon aikana kontaktitreeneissä epävarmaksi. Muutaman kerran hieman etuajassa lentänyt pallo sai aikaan sitä, että viimeisellä askeleella takajalat jäivät rinnakkain, vaikka juoksukontakteissa ehdottoman tärkeää on, että takajalat ovat kontaktialueella erillään. Rinnakkain olevat takajalat ovat loikkia, vaikka osusivatkin kontaktialueelle. Siitähän se alamäki alkoi. Stressaannuin itse huonontuneista kontaktisuorituksista ja tietysti ohjaajapehmeä koira aistii sen. Noidankehä jatkui siihen pisteeseen, että Figo alkoi hidastaa alastulolla, vaikka siinä kuuluisi kiihdyttää. Tässä vaiheessa totesin, että nyt täytyy pitää hetki taukoa. Figo on pitänyt loppuviikon kokonaan taukoa agilitystä ja tänään käydään katsastamassa, miltä tilanne näyttää. Ainakin pitää lähteä liikkeelle taas niin helposta, että Figo onnistuu varmasti.

Sitten vielä toinen puomiongelma, jonka takia tekisi melkein mieli itkeä ja karkin syönti lähti taas pahasti käsistä. Kisasin Rondon kanssa tänään 3 starttia HSKH:n kisoissa. Tulosriviksi muodostui hyl - 5 - 0. Ensimmäisellä radalla tuli jos jonkinlaista hölmöilyä ohjaajan toimesta ja minä vasta lämmittelin, mutta kaksi muuta olivat ratoina suoraan sanottuna hienoja. Tai siis jos jätetään katsomatta kontakteja. Tähän päivään asti Rondon ongelma kontakteilla on ollut ilman lupaa pois lähteminen. Tänään jostain käsittämättömästä syystä Rondo ei mennyt puomia loppuun! Ensimmäisellä radalla alastulo oli tosi hidas, mutta tassut meni maahan. Kahdella viimeisellä se pysähtyi reilusti liian ylös. Tuhlattiin aikaa odottamalla, että tassut menee maahan asti ja nollaradalla tehtiin kaikkien aikojen huonoin sijoitus, 9. sija. B-radalla A oli hyvä ensimmäisellä kerralla, mutta surkea toisella kerralla kun seisoin A:n vieressä. Samoin C-radalla A oli hidas.

Miksipä sitten olen niin kauhistunut tästä. Ensinnäkään Rondo ei ole tehnyt tuota kisoissa koskaan ennen ja tuo on juuri syy, miksi Figo opettelee nyt juoksukontakteja. Rondolle ei voi opettaa juoksukontakteja, koska se vaatii irtoamista enkä nyt edes jaksaisi alkaa uudestaan samaa projektia alusta. Lisäksi olen tehnyt viimeaikoina töitä Rondon kontaktien itsenäisyyden kanssa. Kisojen jälkeen ei ollut minkäänlaista onnistumisen tunnetta, vaikka milloin me ollaan ohjauksellisesti tehty noin onnistuneita ratoja edes. Ja olihan se tupla taas kovin lähellä, se jäi kiinni B-radan kiellosta. Arvokisanollia on nyt kasassa 5, joista 3 on voittoa. Tupla sen sijaan antaa odottaa itseään.

Alkaa iskeä pieni epämotivaatio nyt kaikkea treenaamista kohtaan. Tuntuu, että ne asiat, mitä eniten treenataan,  menevät huonompaan suuntaan. Missä vika. Voisi olla jopa tauon paikka.

Loppuun video kisoista.