keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Oulun SM-kisareissu

Lähtö Ouluun ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta matkaan ja ihan kisapaikalle asti päästiin. Pakkasin autoa torstaina valmiiksi perjantain lähtöä varten. Torstai-iltana töistä tullessa huomasin unohtaneeni auton oven raolleen ja sisävalo oli palanut koko päivän. Kukin voi arvata lähtikö auto käytiin sen jälkeen. Niin, siinäpä sitten soiteltiin toista autoa torstaina klo 23.30, mutta sellainen saatiin lainaan ja matkaan päästiin.

Majoituspaikkana meillä oli mökki Iissä leirintäalueella. Majoituksesta ei voi valittaa. Kaunis paikka joen rannalla, muita asiakkaita ollut kovin paljon ja hinta-laatusuhde kohdallaan. Ei kysytty saako koiria pitää irti, mutta kun sitä ei ollut kielletty, annettiin niiden juosta pitkän ajomatkan jälkeen. Lin saikin hyvän juoksukaverin Emman Kani-sheltistä. Mulla oli mukana vain Figo ja Lin, koska Rondolle kahden päivän agilitykisat olisi enemmän vain kiusaa, kun ei paljon muuta pääsisi tekemään kuin häkissä olemaan eikä Rondo oikein tykkää autoilustakaan. Lin sen sijaan sai hankkia uusia kokemuksia ja hienosti käyttäytyi koko reissun. Yöt nukkui rauhassa ja kisoissa odotteluajat oli nätisti häkissä. Radan reunallakaan ei kuumunut mitenkään turhan paljon vaikka olikin aika innoissaan kaikesta hauskasta.

Lauantaina aamupäivällä seistessäni muutaman tunnin radan reunalla vesisateessa mietin, että olisikohan sittenkin pitänyt jäädä kotiin. Mökin viereen sai kivasti auton ja koirat pystyi vain näppärästi käskemään hyppäämään autoon. Kisapaikalle tullessa huomasin, että olin kätevästi unohtanut hihnat mökkiin ja matkaa Iihin oli kuitenkin yli 20 km, niin hihnojen takia ei sinne lähdetty ajamaan. Hyvää mieltä ei parantanut sekään, että aamuinen herätys lyhyiden yöunien jälkeen tapahtui Figon toimesta oksentamalla lattialle. Sain onneksi hihnat lainaan ja aurinko alkoi paistaa ennen ankkurikierrosta, niin päivä siitä taas iloksi muuttui.

Olimme mukana joukkuekisassa edustamassa Hyvinkään seudun kennelkerhoa, kun ollaan liian hitaita oman seuran joukkueeseen. Figo oli joukkueen ankkurina ja tehtiin ihan hyvä nollarata. Puomi oli aika hidas ja sen jälkeinen lähetys putkeen jokseenkin epämääräinen, minkä takia Figo hidasti turhaan siinä kohdassa, mutta muuten sujuvaa menoa. Joukkue sijoittui 10. sijalle 5-tuloksella, joten hyvä suoritus koko joukkueelta. Saatiin nimikoitu joukkuepaitakin, joten ei hullumpaa edustaa lainaseuraa.


Sunnuntain yksilörata ei mennyt ihan niin hyvin. Treenin puute 45 cm rimoilla näkyi, kun yhdessä takaakierrossa tuli kielto ja rytmi ja ajoitus tuntuivat myös olevan vähän pielessä. Figolta putosi myös yksi rima, jonka takia sille näytti tulevan vähän paha mieli, kun Figo ei koskaan pudota rimoja. Rata sitten hajosi enkä saanut siitä enää kiinni, niin tultiin kesken pois. Yksilörata jäi vähän kaivelemaan, mutta joka kerta ei onnistu.

Siskokset Gea ja Lin harjoittelevat palkintopallilla pönöttämistä

Minirataa katsellessa harmitti myös, ettei kisakoiraa niille radoille enää ole. Etenkin, kun aikaisemmin oli potentiaalinen ja nopea minikoira. Sellaista elämä vaan on, mutta enää en ajattele, että "ensi vuonna taas on uudet kisat jne." Kisat varmaan on joo, mutta sitä ei tiedä, onko itsellä niihin vielä kisakuntoista koiraa. Figokin täyttää syksyllä 8 vuotta, niin toivoa sopii, että kisaamaan päästään vielä silloinkin.

Tein Rondon hyvistä kisaradoista ja ratapätkistä videon muistoksi kisaurasta. Eihän niitä nollia tullut niin paljon, että oltaisiin triplatuplanollavoitoilla päästy kehuskelemaan, mutta oli sen kanssa hienoa mennä. Videot ovat suunnilleen aikajärjestyksessä kolmosten uran alusta viime syksyyn asti.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kuvia toukokuulta

Asiasisältöä vähän, mutta kuvia senkin edestä.



Perusmeno, kivasti kaikki samassa kuvassa






Pakotin Linin pönöttämään kuvaa varten. Julmaa ja vaikeaa, mutta onnistui työlinjaiseltakin. Rakenne miellyttää silmääni kovasti. Lin vastaa ulkonäöltään isoja pystykorvia myöten aika täydellisesti sitä, minkä näköistä bortsua toivoin.



Lin menisi hyvin myös peurasta
Käytiin katselemassa lampaita taas. Nämä lampaat eivät olleet vielä niin tottuneita koiriin ja siten hyvin paljon herkempiä liikkumaan kuin Woollandiassa, missä käytiin maaliskuussa. Lin oli tosi kiinnostunut lampaista ja herkästi juoksevat lampaat saivat sen vielä kiihtymään enemmän kuin rauhallisemmat. Kiva huomata kuitenkin Linistä, että kiihtyessäänkin sillä pysyy pää kasassa eikä mopo lähde keulimaan ja homma mene pelkäksi kaahottamiseksi. Saman piirteen olen huomannut agilityssä. Lin teki hihnassa pyöröaitauksessa ja ihan hyvä paimenen alku se on. Figokin kävi katsomassa lampaita. Se ei ole koskaan moisia nähnyt, mutta osoitti kiinnostusta paimennukseen. Saadessaan lampaat liikkeelle, Figo painoi pään alas ja meni hyvin. Figo oli rauhallisempi kuin aikaisemmin menneet bortsut ja lampaatkin liikkuivat sen kanssa rauhallisemmin. Otteen menettäessään alkoi haukkumaan. Pitää kokeilla useamman kerran, miten Figo syttyy. Rondokin pääsee joskus. Veikkaan vaan, että erittäin saalisviettisenä koirana Rondo voisi tykätä enemmän vaikka vieheen jahtaamisesta, mutta saatan olla väärässäkin ainakin ennen kuin näkee miten se oikeasti reagoi.


Rondolle olen yrittänyt järkkäillä tokokoepaikkaa ja huomannut samalla, että kokeisiin pääsemisen vaikeus ja kolmivuorotyö ovat hankala yhtälö. Aikaa ennen sääntömuutosta vielä on, mutta jos ei koepaikkaa tai ykköstulosta sitä ennen saa, ei auta kuin opettaa liikkeet uusin säännöin.

Alle kaksi viikkoa SM-kisoihin ja valmisteluina tehdään vain keinua- ja A- treeniä sekä hypitään 45 cm rimoja. Mennään sitten vain tekemään niin hyvin kuin osataan.