sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

P*ska reissu, mutta tulipa käytettyä lahjakortti

Kolme rataa, kolme hyllyä. Tässäpä meidän tulosrivi Liedosta. Tiedossa oli kuitenkin, ettei Mujusen radat helpoimmasta päästä ole.

Ekalla radalla tuli muutama tyhmä virhe ja alkuradan töpeksimme. Sitten lopetimme sössimisen ja loppurata oli jopa kelvollinen. Pientä päänvaivaa aiheutti se, kun kolmen aidan ja suoran putken jälkeen oli kepit umpikulmasta. Ohjaajalla oli aika heikot mahdollisuudet ehtiä riittävän lähelle keppejä. Rondo ei osaa takaaleikkauksia ja ylipäätään se on huono kaikessa, missä sen pitäisi kääntyä minusta poispäin. Takaaleikkaus kepeille oli siis tuhoontuomittu ajatus. Päätin, että nyt testataan, miten kovaa Kelkka kulkee, ja juoksen niin kovaa, että ehdin tyrkkäämään Rondon kepeille ilman takaaleikkausta. Ohjausvalintani aiheutti ennakkoon kanssaihmisissä lievää skeptisyyttä, mutta se olikin ainoa kohta koko radalla, mikä onnistui odotettua paremmin.
 Video

Kahdesta muusta radasta ei jäänyt kerrottavaa jälkipolville. Kävelimme molemmilta ulos. Rondo hyppäsi keinulta, kuten hyppäsi ensimmäiselläkin radalla, mutta nyt vielä aikaisemmin. Uusimme keinun ja vieläkin se hyppäsi vaikka tuijotin vieressä. Siitä suoraan pois. Seuraavalla radalla hyllytimme, kun ohjasin Rondon hyppäämään aidan väärästä suunnasta. Tästä jatkettiin, mutta jälleen kosahti keinulla. Rondo ei hypännyt, koska karjuin sille pysähduskäskyä vieressä, mutta lähti keinulta omin lupinensa samantien, kun se koski maata. Ja niinhän se teki myös ensimmäisellä radalla A:lla.

Pitää alkaa koluamaan nyt jokaiset epikset läpi, koska kisoissa Rondo kerää sellaiset kierrokset, ettei se pysy kontakteilla vapautukseen asti, jos malttaa edes pysähtyä. Treeneissä kontaktit toimivat, samoin keinu. Jotain niille pitää nyt kuitenkin tehdä, koska ne hajoavat enkä halua kolmosissa kävellä radoilta ulos sen takia, ettei koirani osaa suorittaa esteitä. Prkl.

Myös Outi ja Aino mokailivat kummankin ratansa ja lohtusuklaata upposi paluumatkalla pala jos toinenkin.


torstai 26. huhtikuuta 2012

Paluu agilitykentille!

Jee, keskiviikkona fysioterapeutti sanoi, että Figon lihaksisto on melkein samanlainen leikatussa jalassa kuin terveessä, ja saatiin lupa aloittaa agility maltillisesti. Eilen ryhmätreenien jälkeen Figo pääsi juoksemaan radalle viiden kuukauden tauon jälkeen. Arvata saattaa, että pieni koira meinasi revetä liitoksistaan. Figon rata koostui huikeista kolmesta aidasta ilman rimaa ja putkesta. Jumppia kuitenkin jatketaan vielä ja jumit selästä pitää saada auki ennen kuin aloitan Figon kanssa varsinaisen treenaamisen. Kesällä toivon mukaan kisataan ainakin hyppyradoilla. En ole tyytyväinen Figon kontakteihin, koska monesti ne ovat hitaat ja Figo ei ota 2on-2off - asentoa kisoissa kuin suostuttelemalla. Kontaktit menevät nyt täysremonttiin ja agilityradoille palataan vasta, kun olen niihin tyytyväinen.

Kaiken kaikkiaan kinnerleikkaus ja siitä kuntoutuminen ei ollut niin raskas projekti kuin aluksi pelkäsin. Figon kuntoutumisessa ei tähän asti ole tullut takapakkeja ja hartaasti toivon, että jalka kestää nyt eikä toinen jalka koe samaa kohtaloa. Kovasti toivon myös, ettei kohdalleni osu enää koskaan kinnervikaista shelttiä.

Rondolla on tulevana viikonloppuna ensimmäiset kolmosluokan kisat Liedossa. Pitää lämmitellä omatkin jalat, koska en ehkä selviä kolmesta Mujusen radasta suorine putkineen pelkästään hölkkäämällä.

Kuvat ovat parin viikon takaa. Enää ei ole onneksi yhtään lunta. :)



torstai 12. huhtikuuta 2012

Kaikkea kanssa

Figo on palannut pitkälti normaaliin elämään sen jälkeen, kun kipsi poistettiin tammikuussa. Ainoa erotus tällä hetkellä on, ettei Figo vielä treenaa agilityä. Lenkit se on kuitenkin käynyt normaalisti jo parin kuukauden ajan. Leikatussa jalassa jänne on vielä vähän turhan kireä ja takareidessä on lihaskatoa. Jumpalla ja fyssarin ohjeilla näitä pyritään korjailemaan. Agilityyn toivon mukaan voi vähitellen toukokuussa palata. Jospa jo kesällä pääsisi kisaamaankin.



Rondon kanssa on treenattu viime syksy ja talvi melko aktiivisesti. Kisattu on säännöllisen epäsäännöllisesti vaihtelevin tuloksin. Ennen vuodenvaihdetta teimme ykkösissä kaksi nollarataa ja viimeistä nollaa on jahdattu sen jälkeen neljän hyllyn verran. Pääsiäiskisoissa Rondo kuitenkin yllätti.

7.4 oli Purinalla ATD:n kisat ja Rondo ilmoitettu kahteen starttiin. Ensimmäisen radan alku oli helppoa mutta keppejä edeltävällä putkella takaaleikkasin ja tajusin sillä samalla hetkellä, että olen aivan myöhässä, kun Rondo sujahtaa putkesta ulos ja todennäköisesti kepit alkavat sen takia aikaisintaan 5. välistä. Myöhässä olin ja huitaisin koiran keppien suuntaan. Oikeaan väliin se meni kuin menikin. Ei tullut loppuradallakaan kämmejä, joten tulos 0, voitto ja serti!
Video

Seuraavan radan kisasimmekin kakkosissa. Tältäkin radalta tehtiin 0 ja se riitti 3. sijaan sekä LUVAan. Ei oikeastaan muuta erikoista kuin, että sivuetäisyyden ottaminen puomilla näköjään hidasti Rondoa ja on-offin se otti sivuun. Joka tapauksessa mahtava kisapäivä. Kaksi starttia, kaksi nollaa, ei olla aikaisemmin Rondon kanssa tällaista tehty.
Video

9.4 maanantaina kisaaminen jatkui HAU:n kisoissa Purinalla. Ensimmäisenä hyppäri ja siltä teimme TAAS nollan! Vain ohjaaja oli lähellä hankkia radalta virheen, kun meinasin juosta putkea päin. Valssit oli myös rumasti myöhässä, mutta tälläkin esityksellä ylsimme kakkosiksi.

Jottei tulosrivi liian yksitoikkoiseksi menisi, hyllytimme seuraavan agilityradan. Alkurata oli hieno. Sain jaakotuksen onnistumaan kolmannella aidalla ja Rondo kääntyi tosi tiukasti. 8. aidalla ohjaukseni jäi hieman liian lyhyeksi ja siitä seurasi kielto. On jo aika klassikko, etten ohjaa loppuun asti. Hylky tuli pian perään, kun Rondo kiersi yhden aidan takaa, jota ei olisi kuulunut. Kontaktien kanssa on viime aikoina painittu eikä luotto kisakontakteihin ole hyvä. Persjättö puomilla olikin vähän liikaa, koska Rondo pysähtyi kaikki jalat maassa ja vinoon. No, se on yksi pääasia loputtoman pitkällä mitä-pitää-treenata - listalla.

Viimeistä rataa sitten odoteltiin tovi jos toinenkin. Tässä vaiheessa alkoi jo jaloissa painaa pitkä päivä ja odottelu. Ohjaus oli jokseenkin vetelää, mutta maaliin selvisimme ilman virheitä. Voitettiin, saatiin serti ja siirryttiin kolmosiin! Uskomatonta, ykkösissä aloimme kisaamaan viime vuonna heinäkuussa ja kakkosissa viivyimme kaksi päivää. Kisatahti on ollut aika harva eikä startteja ole kertynyt kovin suurta määrää, mutta silti!

Maanantain radat:
Hyppyrata tulos 0, sija 2. LUVA

Agilityrata tulos hyl

Agilityrata tulos 0, sija 1. SERT

Nyt järjestelmällisen harjoittelun alle menevät kontaktit, keinu, keppien aloitukset ja esteiden itsenäinen hakeminen ennen kolmosten korkkaamista. Siinä onkin hetkeksi tekemistä.