Rondo irtoaa

Otsikko on jo itsessään epäuskottava, mutta huijaisin, jos väittäisin, ettei Rondo irtoa yhtään. Tein ensin erotteluna käännös- ja eteen- käskyä. Erotteli hyvin. Lähinnä pelkäsin, ettei se lähtisi eteen monen käännöksen jälkeen. Sitten kasi- kuvio suoralla putkella niin extremeillä väleillä kuin Purina mahdollistaa. Oikealle lähetykset ja käännökset olivat aivan loistavia. Rondo lukitsi esteen kaukaa, vaikka lähdin liikkumaan jo toiseen suuntaan. Minulla taitaa olla puoliero, kun vasemmalle lähetykset ovat jotenkin vaikeampia. Juoksen vähän Rondon linjalla ja liian lähelle aitaa. Rondo hidastaa juostessaan ohi eikä käännös ole yhtä hyvä kuin toiseen suuntaan. Pääasia kuitenkin, että suoritti aidan, vaikka tein vähän lisähaastetta. Yhtään kieltoa ei tullut. Tätä voisi kutsua edistymiseksi.

Putkijarru ja muuta pientä

Suoria putkia on nykyään paljon kisaradoilla. Tykkään suorista putkista - Rondon kanssa. Sen kanssa ei tarvitse tehdä minkäänlaisia rytmityksellisiä putkijarruja, pelkkä suullinen käskytys riittää. Figo ei anna käännöksiä putkilta ilmaiseksi. Olen yhtä onneton rytmittämään putkijarrua kuin valsseja ja tyypillisesti Figo levähtää putken jälkeen maata kiertävälle radalle. Koska Rondon kanssa käännökset putkilta ovat niin mukavia, inspiroiduin tekemään Figolle samanlaiset. Jos ei niitä saa ilmaiseksi, niin ne voi opettaa. Olen kokenut valaistumisen opettaa koirille erilaisia juttuja käskytykseen perustuen enkä luottaa vain omalla liikkeellä ohjaamiseen. Siinä kun usein epäonnistun jossain kohtaa ja voin helpottaa elämääni kouluttamalla koiriani taitavammaksi. Agilityssä mielestäni väheksytään suullista käskytystä. Oppivathan koirat tokossakin tekemään eri toimintoja pelkällä suullisella vihjeellä.

Tuossa ensimmäinen treenikerta. Ensimmäinen yritys venähti ja autoin Figoa muutaman kerran vilauttamalla kättä putken suulla. Nopeasti se sai ideasta kiinni ja monta hyvää käännöstä saatiin aikaan. Tuohon saa helposti lisättyä haastetta erilaisilla vauhdeilla ja omalla liikkumisella.

 

Figolla on parantunut takapään käyttö multiwrapeissa tosi paljon. Rondonkin pitää harjoitella vielä oikeanlaista tekniikka, vaikka se onkin aika hyvä kääntymään. Vauhdin kanssakin joka käännös pysyi tiukkana. Oli ne taitavia poikia. Kohta voi nostaa rimaa 15 cm korkeuteen, kun molemmat handlaavat tiukat käännökset eri suunnista lähestyessä. En yleensä koskaan käytä namia palkkana, mutta nyt halusin vahvistaa käteentuloa ja Rondolla säädellä hieman virettä. Rondon mielestä nami on ihan kiva palkka, mutta repimislelu on se juttu, josta silmiin syttyy ihan toinen palo. Joskus lelun kanssa kierrokset heittävät kuitenkin yli ja se provosoi räksytystä, josta haluan nyt eroon.

Foundations

Minulla on mennyt täysin hermot Rondon kielto- ongelmaan. Olen itkenyt asiasta jo vuosia eikä ongelma näytä olevan sitä luokkaa, että korjaantuu itsestään ajan kanssa. Enemmänkin se on itseään ruokkiva kierre. Meillä olisi monta nollaa enemmän ilman niitä. Ja vaikka aina ei tulisi kieltoa, menee turhiin hidastuksiin aikaa ja Rondo ei pääse etenemään parasta vauhtiaan joka esteelle. Osaan myös tunnistaa kieltopaikat kisaradoista aika hyvin, mutta niitä tulee silti. Syy niihin löytyy epäonnistuneesta rytmityksestä. Rondo on todella herkkä reagoimaan rytmin muutoksiin ja toisaalta todella ankara, jos rytmi muuttuu väärin. Se ei ole tyhmä koira vaan oppii uudet asiat nopeasti. Suomessa ohjauskulttuuri on perinteisesti perustunut siihen, että ohjaaja kertoo kehon liikkeellä, mitä seuraavaksi tehdään. Käännytäänkö, mihin suuntaan vai mennäänkö suoraan. Koiran ei tarvitse osata muuta kuin esteet. Tässä tulee meidän ongelma. Sähäkkä, ripeästi liikkuva pikkukoira ja pitkäjalkainen ohjaaja, joka on aina väärässä paikassa väärään aikaan. Koska Rondolla ei ole aidoilla mitään erityistä tehtävää ja ohjauskin on usein jokseenkin epäkelpoa, se kieltää.

Perusteetkin on tehty aika lailla vetämällä mutkat suoriksi. Rondon ollessa pentu, olin vielä hyvin tuore harrastaja ja peruskoulutus tapahtui ilman sen syvällisempää näkemystä asiaan. Figon kanssa on käynyt samoin, mutta sen ongelmat ovat päinvastaiset, kuten löysät kaarrokset ja huono tekniikka käännöksissä. Vahvistin huomaamattani kummankin vahvuuksia. Figolla irtoamista, Rondolla ohjauksessa pysymistä. Niistä tulikin vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan suunnilleen toistensa vastakohdat. 

En ole ohjaustekniikoiden suuri ystävä muutenkaan, joten päätin kokeilla jotain uutta ja opetan kummallekin Trkmanin cik & cap- käännöksiä. Aloitin niiden treenaamisen Figon kanssa jo vuosi sitten, mutta silloin ei riittänyt maltti hoitaa hommaa loppuun asti. Sen jälkeen ilmestynyt Foundations- video on auttanut ymmärtämään, että mitä siinä oikeastaan opetetaan. Rondolla on pääpaino lähetyksissä, mutta vaadin siltä myös tiukat käännökset. Figo on hyvä kaikissa lähetysjutuissa, mutta iso haaste sen kanssa on pitää tiukat käännökset myös vauhtia lisättäessä. Rima on kummallakin nyt huimat 10 cm korkea ja se nousee hitaasti.

Tein Rondon treeneistä pienen videon. Alussa näkyy kuinka fiksoitunut se on jo tuohon räksyttämiseen päästessään agilityesteille ja mun ohi meneminen on uskomattoman vaikeaa. Muutaman viikon treenillä näkyy aika huima kehitys, vaikka ei olla käyty montaa kertaa esteillä. Vaatii itseltänikin totuttelua tuohon ohjaukseen, koska esim. valssit ohjataan ihan eri tavalla. Rytmityksiä ei tarvita, kun koira osaa koota itsensä ilman voimakasta ohjausta. En usko tästä tavasta löytyvän mitään oikotietä onneen, koska ajoissa pitää olla edelleen kertomassa seuraava este. Kivaa on se, että paljon voi tehdä kotona ilman yhtäkään estettä.

Mitä sitten tavoittelen. Yksinkertaisesti sitä, että aidoillakin kuuluu suorittaa joku tehtävä eikä niitä mennä vain, kun ne sattuvat osumaan matkan varrelle. Rondon fokus aitoihin parantuu ja siitä tulee itsenäisempi eikä niin riippuvainen mun liikkeestä. Figolle taas paremmat käännökset ja asenne, että kääntyminen on kivaa. Samaan saumaan on hyvä parantaa kummankin keppiosaamista ja Rondolle myös kontakteja (A ja keinu).

Koirat kävivät eilen fyssarilla ja Figo oli aika jumissa monesta paikasta. Koiraparka on tuntunutkin aika kankealta viime aikoina. Rondon viime käynnistä ei ole yhtä kauan eikä sillä ollut mikään kovinkaan jumissa. Rondo kisaa Jyväskylässä marraskuun lopussa, kun sinne on kaksi lahjakorttia, mutta ne jäävät tämän vuoden viimeisiksi kisoiksi. Kisainto on aika matalalla nyt. Katsellaan ensi vuonna uudelleen. Kyllä se arvokisatupla tulee, jos osaaminen on oikeasti riittävän hyvää.

Parasta syksyä

Ehkä joskus me osataan

Kuusi starttia päivässä ei riitä minulle siihen, että tekisin edes yhden nollan. Ei ollut tälläkään kertaa menestyksekästä ajaa Lietoon asti. Virheistä voi syyttää tavallista keskinkertaisempia ohjaajanlahjoja, koska aiheutin lähes kaikki itse. Olen kisannut aika paljon kahden startin kisoja ja todennut, että se ei ole minulle paras vaihtoehto. Jännitän ensimmäistä starttia ja syksyn aikana jännitys on vain pahentunut, etenkin Rondon kanssa. Kolmen startin kisoissa jännitettävänä on sitten vain 1/3 radasta ja suurempi todennäköisyys onnistua kahdella.

Minit aloittivat ja ensimmäinen rata meni monilta osin pieleen eikä vähiten siitä syystä, että olo oli varsin kankea. Hyllytettiin, jos ei vielä arvannut. Heti ensimmäisen radan jälkeen olo on yleensä aina vapautuneempi ja niin tälläkin kertaa. Seuraava agilityrata näyttikin ihan agilityltä ja radalla oli hienoja juttuja, kuten kaikki kontaktit. Suunnittelemani poispäinkäännöt/leikkaukset/mitä lie ovatkaan eivät onnistuneet vaan meni aivan säätämiseksi. Sama juttu hyppyradallakin vähän lievempänä, mutta siellä lisäksi Rondo ohitti yhden aidan enkä jaksanut korjata. Suunnitelmat olivat mielestäni aika hyviä. Ongelma on, etten osaa toteuttaa niitä.

Figon hyppyrata on ainoa, joka tuli videolle. Yksi epäonnistunut pakkovalssi sai Figon hyppäämään aidan väärästä suunnasta, mutta ei muuta vikaa. Seuraavalla agilityradalla sama juttu, yhden valssin jälkeen Figo lähti sellaiselle kaarrokselle, että ohitti poikittaisaidan enkä korjannut. Muuten sujuvaa rataa, puomin käännös onnistui eikä muutakaan valittamista. Viimeisellä radalla puomin suora jatko lähellä olevaan mutkaputkeen ei onnistunut, joten kontaktivitonen oli tulos. Radalla oli pöytä ja Figo ei ollut nähnyt pöytää moneen vuoteen. Mietin ennen rataa, että mitä sanon sille. Käytin "kiipee- ja paikalla"-käskyjä, joista vain jälkimmäinen taitaa tarkoittaa Figolle jotain. Hyvin pysähtyi ja pysyi paikallaan. Tämä rata oli muuten vähän tahmeampi, paljon käännöksiä ja joka radalla rimat tapissa. Figo hidastuu käännöksissä silloin aika paljon.

Tämän vuoden puolella kisaan vielä kahdet kisat Rondon kanssa. Mitään suurta intoa kisaamaan ei ole. Heikosti sujuvat kisat ruokkivat heikkoa itseluottamustani, joten parempi hakea luottoa omasta osaamisesta jostain muualta kuin kisoista. Rondon treenit keskittyvätkin nyt aivan perusteisiin, koska sieltä ongelmat juontavat juurensa. Järkevintähän olisi hoitaa perusteet jo nuorena kuntoon, mutta en niin tehnyt ja se näkyy nykyisin. Onneksi ei ole myöhäistä puuttua asiaan tässäkään vaiheessa. Pahiten meillä kirjaimellisesti tökkii se, ettei Rondo lukitse esteitä vaan kieltää herkästi. Treenisuunnitelma on valmiina ja raportoin kehityksestä myöhemmin.

Figosta en vielä tiedä. Toimivan juoksupuomin opettaminen lienee liikaa vaadittu minun taidoiltani, mutta katsotaan mitä saadaan aikaan. Uskon, että kisatavoitteiden asettamattomuus on pidemmällä tähtäimellä parempi tässä asiassa. Figo on kuitenkin muuten jo aika taitava.

Negatiivissävyisistä ajatuksista huolimatta, olen oppinut, että kasa epäonnistumisia laittaa yrittämään enemmän. Jos jokin tavoitteista onnistuu, on palkinto melko suuri. Yhtä hyviä koiria en välttämättä enää saa, joten on minusta kiinni, miten hyvin onnistun ne kouluttamaan.

Loppuun vähän kuvia. Syksy on mielestäni paras vuodenaika, mutta lisääntyvä pimeys häiritsee lenkkeilemistä. Enää ei ole asiaa metsään klo 19 jälkeen. Treeneistä lähtiessä pimeällä en enää uskalla pitää Rondoa irti, kun se kävi kerran ajamassa takaa kettua. Yleensä rusakoiden ym. pikkuelukoiden perästä sen saa karjumalla pois, mutta ketun perästä sillä ei ollut aikomustakaan tulla. Onneksi kettu päätti paeta, se oli nimittäin paljon Rondoa isompi ja olisi tehnyt pikkukoirasta helposti kettupuuhkan itselleen, jos olisi päättänyt puolustautumaan ryhtyä. Tästä lähtien Rondo kävelee Purinan lähellä hihnassa.

Kauden ensimmäinen tupla

En muista milloin viimeksi olen kisannut Figon kanssa kolme starttia. Viime keväänä varmaan. Lauantaina Figo pääsi Purinalle juoksentelemaan, Rondo sai toimittaa autossa istujan virkaa. Ensin oli Heidi Viitaniemen agilityrata. Alussa olin vähän laama ja ohjaus unohtui. Yksi käännös levisi suuresti. Koska se levisi, levisi seuraavakin. Loppu rata meni aika hyvin. Puomilla pyysin ensimmäistä kertaa käännöskäskyä kisatilanteessa. Figo oli vähän hämillään ja pysähtyi varmuuden vuoksi. Eipä se mitään, jatkettiin siitä maaliin nollaradalla. Sijoitus tässä perinteinen 4.

Ulkoradalla oli seuraavana Martti Salosen hyppyrata. Suorien putkien jälkeen vääntökäännöksiä ja takaakiertoja. Ei ongelmaa, koska Figon voi lähettää suorittamaan aidan itsenäisesti ja voin samalla ottaa etumatkaa. Vain muutama kohta vähän valui, kun rimat olivat vielä tapissa. Tältäkin radalta nolla ja sijoitus 3. Edellisestä vierailusta palkintopallilla onkin lähemmäs kolme vuotta. Koiria oli harmilliset 29, joten ei siirtynyt hyppyserti kolmannelle asti. Figolla onkin sitten tupla. Yhteinen sävel tuntuu löytyneen ja radalla on kiva mennä. Ohjausta voisi monesti kyllä parantaa.

Viimeinen Viitaniemen agirata hyllytettiin. Tällä kertaa käännös puomilta oli enemmän sen näköinen kuin pitikin. Etujalka kontaktille ja käännös sen jälkeen. Vielä tuota tekniikkaa pitää hioa, mutta heitän villin arvauksen, että käännöksistä tullaan ottamaan vähemmän virheitä kuin suorilla jatkoilla. Puolessa välissä rataa meinasin juosta muuria päin ja en ehtinyt juoksemaan sinne asti, mihin suunnittelin, kun piti väistää muuria. Siitä pakka hajosikin täysin. Videoita ei tullut tällä kertaa.

Sunnuntaina oli Rondon vuoro. HSKH:lla oli isot kisat ja minejä oli melkein 60. Ritva Herralan agilityradassa oli hankala alku ja Rondo hyllytti painelemalla putki-A - erottelussa putkeen. A:n jälkeen tuli vähän pyörimistä ja astuin Rondon etutassun päälle. Ei näyttänyt satuttaneen itseään, mutta mielessä pyöri, että mitä, jos siihen sattuikin. Jätin sitten radan kesken. Ulkona käveli täysin normaalisti, joten ei sattunut onneksi pahemmin.

Hyppyrata oli hyvä rata. Pystyi luottamaan koiraan ja radassa oli myös kivoja vauhtipätkiä. Jottei mikään olisi täydellistä, putosi yksi rima. Valssi ehkä vähän myöhässä, mutta jälkiviisaana voisi todeta, että valssin olisi voinut jättää siitä kohdasta kokonaan pois. Putkeen olisi voinut viedä vedolla ja leikkauksellakin, mutta siinä kohdassa luottamus koiraan jäi. Etenemä 4,99 m/s, joten oli se 5 jo aika lähellä.

Nyt en oikein tiedä, että pitäisikö Rondon kisata tänä vuonna enää muutama startti vai sittenkin enemmän. Toisaalta hyvien nollien tekeminen on pienestä kiinni, toisaalta niinhän se on ollut viimeiset puoli vuotta. Syksyllä olisi kyllä hyviä kisoja tarjolla eikä Rondon kanssa kannata pitää älyttömän pitkiä taukoja. Totta sekin, että alkaa niitä puhtaita ratoja tulemaan sitten, kun taitotaso on riittävä. Vielä se ei sitä ole ja meillä olisi paljon asioita, jotka olisi hyvä hallita paremmin.

Takaaleikkauksia ja tunarointia Lohjalla

Tällä viikolla olen jatkanut Rondolle takaaleikkausprojektia. Tänään kisoissa Lohjalla tuli hyvä tilaisuus kokeilla, onko opittu mitään. Kaksi poispäinkääntöä peräkkäin, joista toinen putkeen. Ei olisi onnitunut kesällä. Meni hyvin. Rondo osaa lukea leikkauksia ja poispäinkääntöjä sen verran hyvin, että niiden onnistuminen on ajoituksesta kiinni. Kyseinen hyppyrata oli muutenkin hurjan hyvä, ennen toiseksi viimeistä aitaa. Ohjasin takaakiertoon, kun piti hypätä edestä. Harvoin hylly harmittaa niin paljon kuin nyt, vähän sama tunne kuin sm-finaalissa. Miksi hyvien ratojen pitää aina päättyä hyllyyn.

Figo meni samaisen radan ja hyvin menikin keppejä lukuunottamatta. Ekasta välistä meni kyllä sisään, mutta painoi siitä vaan suoraan läpi. Ei ole nuo avokulmat Figon vahvuus. Jos ei tule vitosta puomilta, niin ainakin sitten kepeiltä. Figon kanssa olisi nyt kuitenkin kiva kisata enemmän, koska sen kanssa tulee lähdössä tunne, että radassa ei mene mikään pieleen, jos en tee mitään tosi tyhmää. "Viskileikkausyritys" oli aika hieno, mutta Figo varmaan luuli, että teen valssia. Eipä se tuossa kohdassa haitannut.

Rondon agilityrata päättyi ennen puolta väliä, kun kaaduin valssissa aidan päälle. Sitä ennen oli jo tullut kilpajuoksupätkän päätteeksi kielto ja A:lta vitonen, kun Rondo tuli esteelle surkeasta kulmasta. Sanoinko jo, että huonovauhtiset lähestymiset ovat vaikeita. Muistoksi radasta jäi mustelma reiteen, vaikkei sen enempää sattunut. 

Puomia on tehty taas. Käännökset on hyviä, vielä en ole kokeillut kokonaisella puomilla. Suoraan menot tuntuvat vaan olevan loputon suo. Treeneissä saadaan hyviä osumia tai vähinään kontaktin yläosaan jääviä osumia, mutta jos kokeilen puomia vaikka ryhmätreeneissä, pienen koiran mieleen hiipii mörkö ja epävarmuuden takia ei osu yksikään edes vahingossa. Kisoissa esitys on todennäköisesti sama. Siitä huolimatta ilmoitan Figon taas agilityradoille. Jos se vaikka joku päivä hoksaisi, että puomin voi juosta samoin kuin treeneissäkin.

Rondo tarvitsee nyt keinu- ja A-treeniä, paljon. Figon teemat ovat ikuisuusaiheet, kepit ja puomi.

Kisoja

Vietin elokuun lopussa viikon Itävallassa, Bad Gasteinissa. Upeisiin alppimaisemiin matkaan varmasti vielä tulevaisuudessakin. Tällä kertaa koirat jäivät kotiin.

Jos jotain on viime viikkoina tehty, niin kisattu. HAU:lla syysskabat tuloksin A-vitonen ja hyl yhdestä väärästä suunnasta hypätystä aidasta.

Viime viikolla oli piirinmestaruuskisat ja Rondo kipitti nätillä nollaradalla sijalle 2./58. Ainoastaan A:n jälkeinen kohta vähän levähti, koska en uskaltanut kääntää aikaisemmin. Hyppyradalla hylly jo heti alkuun.

A:lla on tullut viime aikoina vähän ongelmia harjan yli venytyksen kanssa, joten kisoissa se on alkanut jännittämään. Päätin siirtyä hetkeksi treenaamaan madallattua A:ta taas, jotta saisi vahvistettua fokusta eteenpäin sekä parempaa kiihdytystä ylösmenolle. A:ta ei olla treenattu erikseen viime talven jälkeen, pelkästään radan osana tai kisoissa, ja nyt on tullut vastaan ongelmia. Otetaan askel taaksepäin ja katsotaan, jos sillä saisi parannusta aikaan.

Tänään oli vuorossa Bat:in kisat Vantaalla. Ensimmäisellä radalla huonon tuntuinen nolla ja juoksin koko ajan eri kohdassa kuin olin suunnitellut. Hienosti Rondo kuitenkin poimi esteet oikeaan suuntaan huitomalla. Sijoitus 2. tälläkin kertaa. En tiedä, jännitänkö ensimmäistä starttia jotenkin, kun ajatukset ja jalat eivät tunnu kulkevan mihinkään, mutta pulssi on sitäkin korkeampi. Seuraavat startit menevät rennommin.

Hyppyradalla hylly väärästä suunnasta hypätystä aidasta ja viimeinen agirata varsinainen esitys olikin. Rata alkoi tosi hyvin, mutta keinulla Rondo pysähtyi jostain syystä ihan liian ylös, kontaktialueen yläpuolelle. Siinä sitten odoteltiin, että se ottaisi askeleen alemmas, että voidaan jatkaa matkaa. Kolmanneksi viimesellä aidalla kielto. Minun mielestä tässä ei tarvita edes tulkinnanvaraa toteamaan, että kyllä oli kielto. Vähemmästäkin on tullut. Yllätys olikin suuri, kun kisakirjaa hakiessa sinne olikin merkitty 2 nollatulosta. Ei kuitenkaan tuplaa, kun hyllytettiin hyppäri välissä. Kaiken kupeksinnan ja töpeksinnän seurauksena aika surkea ja sijoitus 7. Nollaprosentti on lähtenyt kuitenkin kivasti nousuun heikkotuloksisen puolivuotisen jälkeen. Tässä Rondon "nollarata", joka oli paria källiä lukuunottamatta päivän sujuvin ratamme. Rondo tuntuu kulkevan hyvää vauhtia.

Samalla, kun on treenattu enemmän rataa sekä ohjausta, esteosaamisen ylläpitäminen on jäänyt vähän retuperälle. Seuraavaksi voisikin ottaa työstettäväksi kontaktit. Kaikilta puuttuu itsenäisyys ja keinulla on esitetty kaikki variaatiot siitä, miten tehdä huono keinu.

Figo on treenannut säännöllisen epäsäännölisesti käännöskäskyä juoksupuomille. Loppukuusta ajattelin kisata sen kanssa, jos ehtisi ennen sitä epiksiin treenaamaan. Hyppyradalla Figo pääsee kuitenkin jo viikon päästä.