maanantai 30. syyskuuta 2013

Kauden ensimmäinen tupla

En muista milloin viimeksi olen kisannut Figon kanssa kolme starttia. Viime keväänä varmaan. Lauantaina Figo pääsi Purinalle juoksentelemaan, Rondo sai toimittaa autossa istujan virkaa. Ensin oli Heidi Viitaniemen agilityrata. Alussa olin vähän laama ja ohjaus unohtui. Yksi käännös levisi suuresti. Koska se levisi, levisi seuraavakin. Loppu rata meni aika hyvin. Puomilla pyysin ensimmäistä kertaa käännöskäskyä kisatilanteessa. Figo oli vähän hämillään ja pysähtyi varmuuden vuoksi. Eipä se mitään, jatkettiin siitä maaliin nollaradalla. Sijoitus tässä perinteinen 4.

Ulkoradalla oli seuraavana Martti Salosen hyppyrata. Suorien putkien jälkeen vääntökäännöksiä ja takaakiertoja. Ei ongelmaa, koska Figon voi lähettää suorittamaan aidan itsenäisesti ja voin samalla ottaa etumatkaa. Vain muutama kohta vähän valui, kun rimat olivat vielä tapissa. Tältäkin radalta nolla ja sijoitus 3. Edellisestä vierailusta palkintopallilla onkin lähemmäs kolme vuotta. Koiria oli harmilliset 29, joten ei siirtynyt hyppyserti kolmannelle asti. Figolla onkin sitten tupla. Yhteinen sävel tuntuu löytyneen ja radalla on kiva mennä. Ohjausta voisi monesti kyllä parantaa.

Viimeinen Viitaniemen agirata hyllytettiin. Tällä kertaa käännös puomilta oli enemmän sen näköinen kuin pitikin. Etujalka kontaktille ja käännös sen jälkeen. Vielä tuota tekniikkaa pitää hioa, mutta heitän villin arvauksen, että käännöksistä tullaan ottamaan vähemmän virheitä kuin suorilla jatkoilla. Puolessa välissä rataa meinasin juosta muuria päin ja en ehtinyt juoksemaan sinne asti, mihin suunnittelin, kun piti väistää muuria. Siitä pakka hajosikin täysin. Videoita ei tullut tällä kertaa.

Sunnuntaina oli Rondon vuoro. HSKH:lla oli isot kisat ja minejä oli melkein 60. Ritva Herralan agilityradassa oli hankala alku ja Rondo hyllytti painelemalla putki-A - erottelussa putkeen. A:n jälkeen tuli vähän pyörimistä ja astuin Rondon etutassun päälle. Ei näyttänyt satuttaneen itseään, mutta mielessä pyöri, että mitä, jos siihen sattuikin. Jätin sitten radan kesken. Ulkona käveli täysin normaalisti, joten ei sattunut onneksi pahemmin.

Hyppyrata oli hyvä rata. Pystyi luottamaan koiraan ja radassa oli myös kivoja vauhtipätkiä. Jottei mikään olisi täydellistä, putosi yksi rima. Valssi ehkä vähän myöhässä, mutta jälkiviisaana voisi todeta, että valssin olisi voinut jättää siitä kohdasta kokonaan pois. Putkeen olisi voinut viedä vedolla ja leikkauksellakin, mutta siinä kohdassa luottamus koiraan jäi. Etenemä 4,99 m/s, joten oli se 5 jo aika lähellä.



Nyt en oikein tiedä, että pitäisikö Rondon kisata tänä vuonna enää muutama startti vai sittenkin enemmän. Toisaalta hyvien nollien tekeminen on pienestä kiinni, toisaalta niinhän se on ollut viimeiset puoli vuotta. Syksyllä olisi kyllä hyviä kisoja tarjolla eikä Rondon kanssa kannata pitää älyttömän pitkiä taukoja. Totta sekin, että alkaa niitä puhtaita ratoja tulemaan sitten, kun taitotaso on riittävä. Vielä se ei sitä ole ja meillä olisi paljon asioita, jotka olisi hyvä hallita paremmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti