Ärsytys

Porvoon iltakisoissa jäi taas nollat uupumaan. Rondon kanssa edellinen nolla on maaliskuulta, joten satunnaiset onnistumiset olisivat nyt paikallaan luomaan uskoa, että puhtaan radan tekeminen on vielä mahdollista. Sen jälkeen on kisattu peräti 7 starttia ja kaikilla töpeksitty pienesti tai suuresti. Tänään oli pienestä kiinni. Annettakoon itselle armoa sen verran, ettei toukokuu ole siitepölyallergiselle se helpoin aika. Juokseminen ja sanallinen käskytys on helpompaa ilman yskää ja hengenahdistusta. Nyt alkaa olemaan lääkitys kohdallaan ja olo taas parempi, joten sen piikkiin ei voi enää laittaa.

Lomapäivänä lähdin jo hyvissä ajoin liikenteeseen ja, kun oli kerran Porvooseen menossa, pitihän käydä Brunbergin tehtaanmyymälässä. Nollia voisi sitten juhlia suklaalla.

Radat olivat melko suoraviivaisia eivätkä tosiaan vaikeita. Rimat olivat 35 cm korkeudessa eikä niissä mitään suurempaa ongelmaa ollut paitsi muutamassa kohdassa tottumattomuus näkyy ja Rondo hakee vähän hyppyä. Pitää jatkaa koiran kalibrointia oikeaan hyppykorkeuteen ja tehdä vähän hyppytekniikkatreeniäkin.

Ensimmäinen rata hyvä muuten, mutta varastaa puomilta ja ei lähde takaakiertoon. Hylly siis väärästä suunnasta hypätystä aidasta. Ei kai näin ole tapahtunut ennenkin... A oli aivan loistava, vaikka tuomari peittääkin sen juuri videolta. Käännyin sopivasti katsomaan, kun takajalat osuivat keskelle kontaktia.

Toisessa rataantutustumisessa ajattelin, että tämä tuntuu meille sopivalta radalta ja nyt tehdään nolla sekä leivotaan Rondosta valio. Se onnistui melkein. Loppusuoralla tuli keinulta vitonen. Juhlin jo mielessäni maaliin tullessa, kunnes kuulin keinuvitosesta. Ilo vietiin nopeasti pois, pitikin olla niin lähellä. Tehtiin radan nopein aika. Onneksi oli sentään suklaata.

Vielä ensi viikolla on iltakisat Kouvolassa. Yksi onnistunut rata kelpaisi nyt, niin ei tarvitsisi lähteä valmiiksi tappiomielialalla SM-kisoihin. Ja olisihan se serti kiva. Sitä ennen pitää treenata keinua. Ja takaakiertoja vielä vähän lisää.

Ongelman ytimeen

Viime aikainen kisamenestys Rondon kanssa on ollut sitä tasoa, että alkaa väkisinkin miettimään, missä vika. Nollien teko on vaan ylivoimaisen vaikeaa. Virheitä esteiltä tulee melko vähän suhteessa virheisiin radalla. Tilaston kärjessä komeilee kiellot. Ne eivät suinkaan ole ainoa ongelma vaan monesti olen vain ohjannut väärin, mutta kieltojen pelkääminen oikeastaan edesauttaa niiden esiintymistä. Putkikiellot eivät ole enää se pahin ongelma, kun niitä on treenattu. Sen sijaan on ollut hankalaa hahmottaa niitä ohjaustilanteita aidoilla, jotka saavat aikaan stoppaamisen ja räksyttämistä.

Keksin ehkä vihdoin täsmätreeniä myös aidoilla ilmeneville kielloille. Suunnittelin pienet omatoimiset tekniikkatreenit ja kaksi rinnakkaishyppyä oli ISO ongelma. Rondo ei suorita aitaa, kun minun liike pysähtyy. Heiluvat kädet pahentavat ongelmaa, mutta lopputulos oli monesti sama rauhallisilla käsillä tai ilman käsiä. Tuskin on puhtaasti ohjauksesta kiinni. Toiseen suuntaan ei ollut läheskään noin vaikeaa, joten puolieroa on joko koiralla tai ohjaajalla. Jotain vielä osataan ja leikkauset kepeille sekä sivuttaisetäisyyden otto toimivat kivasti.

18.5 kisasin Turussa molempien kanssa kolme rataa ja tuollaisia kieltoja Rondo teki kahdella radalla. Kahta rinnakkaishyppyä on kuitenkin helppo treenata. Puunkierroilla voidaan tehdä vastaavaa ihan kotonakin.  Kun saadaan ne toimimaan, on taas yksi ongelma vähemmän.

Figo teki Turussa hyppyradalta nollan ja oli 4. Agilityradat olivat sisällä hallissa ja Figo oli vähän kummallinen. Tsau:n halli oli vieras paikka ja Figo on joskus outo vieraissa halleissa. Ensimmäiseltä radalta lentokeinu ja toisella oli taas puomin edessä mutkaputki, johon mentiin epäloogiseen päähän. No, mihinköhän Figo meni. Hyvä juttu sen sijaan, että ei olisi tullut puomilta edes virhettä. Putki puomin edessä on ainoa tilanne, jossa en hallitse Figoa mitenkään. Jos edessä oleva putkenpää on sitten se väärä, tietää se suoraan hyllyä. Nyt on sellainen kohta tullut vastaan jo neljästi, ehkä seuraavaksi jo siihen päähän saa mennä ihan luvan kanssa.

On tuo puomin treenaaminen edelleen vähän tahkoamista, kun se tuntuu olevan Figolle eri este kisoissa ja treeneissä. Panostan nyt hetken juoksupuomin sijaan enemmän pysätykseen, koska totuus on, että sille on enemmän käyttöä kisoissa. Nyt on ihan sattumasta kiinni, että tuleeko hidas vai nopea pysätys. Siinä missä Rondo treenaa ohjausta, Figo keskittyy esteosaamiseen.

Mökkeilyä on myös harrastettu.

Rondon ajelusta on nyt 2 viikkoa ja karva alkaa olla n. 2 cm pituista. Väri on kirkastunut ja koneen jättämät kuviot tasoittuneet. Yhden punkin löysin mökillä Rondosta ja se oli helppo bongata. Rondo on myös saanut vierailta ihmisiltä paljon enemmän huomiota kuin kaikkine karvoineen. Jotkut pysähtyvät silittelemään "pentua" ja jotkut ovat sanoneet, että se näyttää hyvältä kesätukassaan. Vielä ei ole kukaan tullut kivittämään.

Ilmat lämpenee, olo kevenee

Niin lähti turkki täksi kesäksi. Sara kävi ystävällisesti ajelemassa Rondon sunnuntaina ja muutamassa päivässä ajelujäljet alkavat tasoittumaan. Päädyin tähän ratkaisuun lähinnä siitä syystä, että Rondolla oli kuuma jo vähän viilemmällä, mutta aurinkoisella säällä. Ilmojen lämmetessä se alkoi näkymään vielä selvemmin eikä Rondo jaksanut juosta metsässä samaan tahtiin kuin Figo. Sisälläkin tuli herkästi kuuma lämpiminä päivinä. Kaikki Rondon nähneet ovat voineet todeta, että se on hyvin karvainen kaveri. Pohjavilla tiivis ja sitä on paljon. Mitään kunnollista karvanlähtöäkään ei ole havaittavissa vaan samalla karvamäärällä mennään kesät talvet. Talvella tietysti kiva, ettei koira palele koskaan. Agilityharrastajana myös toivoisi, ettei koiralla tule turhan tukala olo harrastuksen takia, mutta ei me haluta jäädä kesäksi tauolle kaikesta aktiviteetista.

Toinen syy on sekin, että uimisen jälkeen turkki kuivuu hitaasti. Minulla on tapana käyttää lämpiminä päivinä koirat lenkin aikana uimassa muutaman kerra ja ne ovat silloin myös virkeämpiä. Ongelma tulee siitä, ettei Rondoa voi uittaa kello kuuden jälkeen tai karva on selästä märkää vielä aamullakin. Ennen pitkää altistaa varmasti ihotulehduksille tai sitten Rondo saa lönkötellä lenkit kuumissaan. Figo ohuen pohjavillansa kanssa on lähes kuiva jo kotiin tullessa. Tavallaan koen sen myös epäreiluksi Rondoa kohtaan, että se ei pysty nauttimaan samalla tavalla niistä asioista, joista se tykkää kuin esimerkiksi Figo, kun sillä tulee kuuma. Viime kesäinen ohennussaksilla leikkely auttoi varmasti osaltaan viilennykseen, mutta turkin kuivumista se ei juurikaan nopeuttanut, kun pohjavillaa jäi turhan paljon. Tähän astiset käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Tuleehan koiralle rasituksessa kuuma ajeltunakin, mutta nyt jo huomaa nopeuden palautumisessa ja yleisessä virkeydessä.

Soopeleista ei yleensä tule mitään sieviä otuksia heti kynimisen jälkeen, mutta yllättävän kivan näköinen koira tuolta karvan alta paljastui. Häntäkarvojen kohtalo on vielä ratkaisematta, mutta pitää niille jotain tehdä. Häntä on koiran kokoinen nyt. Minusta hyvin rakentunut ja solakka sheltti on ajeltunakin miellyttävän näköinen, vaikka ulkonäkö varmasti on se viimeisin syy ajella sheltti. Tai olla ajelematta.

Lauantain kisat

Huhtikuun treeni- ja kisatauon jälkeen aktivoiduttiin taas kisaamaan viime lauantaina kotikisoissa Purinalla 2 starttia kummankin koiran kanssa.

Mineissä Rondo hyllytti ensin hyppyradan, kun ohjasin kaksi poikittaishyppyä väärästä suunnasta. Kova alusta ulkokentällä jälleen yllätti ja tuntui, etten ehdi mihinkään. Lopuksi vielä klassinen Rondo-kielto toiseksi viimeiselle hypylle, jolle tultiin suorasta putkesta kovasta vauhdista ja en ehtinyt saattamaan sinne asti. Taitaa olla irtoamistreeni vieläkin paikallaan. Agilityrata oli hyvä, mutta toiseksi viimeiseltä aidalta vitonen, kun Rondo valui siitä ohi. Erityismainintana hyvä juoksu-A, vaikka lähestyttiin huonosta vauhdista.

Figo hyllytti samaisen hyppyradan medeissä kuin Rondokin. Ne kohdat, jotka epäonnistuivat aikaisemmin päätin ohjata eri tavalla Figon kanssa, koska se on huonompi tulemaan käteen. Tällä kertaa hyllytettiin ne kohdat vain eri suunnasta. Eihän sen näin pitänyt mennä. Ainakin tämä rata kertoi sen, että poikittaishypyt kaipaavat paljon treeniä. Minulla on isoja ongelmia ohjata niitä, koirat menee aika hyvin sieltä, mihin ohjaan.

Agilityradalta tehtiin sitten hyvä 0 ja sijoitus oli 5. Muutama käännös valui, mutta ei pahasti ottaen huomioon, ettei Figo osaa koota ennen hyppyjä. Muuten pysyi paketti kasassa koko radan. Puomilta jatkettiin 90 astetta sivulle, joten pysäytyksellä mentiin. Puomi olikin hyvä, ei hidastelua tai varastelua.

SM-kisat lähestyy enkä aseta tälle vuodelle mitään tavoitteita arvokisoihin. Rondon nollaprosentti ei ole hyvä eikä se ole kauheasti noussut vuoden aikana. Hyppyradoilta ollaan tehty peräti kaksi nollaa kolmosten uran aikana. Toinen lokakuussa ja toinen joulukuussa. Karsintoihin lähtöä vähän mietin vielä, mutta Etelä-Afrikkaan en olisi kuitenkaan lähdössä. Parit kisat kisataan vielä ennen SM-kisoja ja ollaan iloisia, että on nyt oikeus osallistua niihin.

Erikoisnäyttelyssä

Erkkarista selvitty tältä erää. En ole kovinkaan innostunut näyttelytouhusta, mutta rodun omassa näyttelyssä on yleensä ihan kiva käydä. Mitään sen kummempia tulostavoitteita ei ollut, kun ei ole sertejäkään tavoiteltavana. Rondon edellisestä kehäkäynnistä on aikaa kohta vuosi.

 Kilpailuluokassa. Kuva: Sari Sainio

Rondo sai valiouroksissa ERI:n, mutta ei sijoittunut 15 muun valiopojan joukossa. Kasvattajatuomari Joanne Hardy arvosteli todella hitaasti ja syynäsi joka koiran pöydällä hyvin tarkasti. Menin näyttelypaikalle jo aamulla ja kehään päästiin kuuden aikaan. Tuomarilla ei ollut siis tosiaankaan mikään kiire. Rondon Hilla-sisko piti huolen menestyksestä ja oli hienosti ROP.

Näin tuomari sanoi:

"Shaded sable of pleasing size. Quality head, smooth and one piece. Correct stop. Dark eyes and exc. pigmentation giving sweet and masculine expression. Level bite. Neat earset and carriage. Sufficient neck, upper arm & shoulder. Correct bone for his size. Excellent stifle. Graceful sweep over loin. Tail just reach the joint & set ok. Exc. fitting coat. Very well presented. Moves efficiently well. Pleasing type."

Ainoastaan jäi ihmetyttämään tuo maininta "level bite" eli tasapurenta. Rondon kaikki yläetuhampaat menevät alahampaiden päälle, joskaan eivät ihan yhtä syvälle kuin vaikka Figolla. Kasvattaja-Kaisakin oli sitä mieltä, ettei Rondolla ole tasapurentaa, vaikkei siitä kauheasti puutukaan.

Luulin tuota purentaa leikkaavaksi

Muuten ei olla tehty mitään ihmeellistä. Kuun alkupuolella ei paljon treenattu ja tällä viikolla ollaan taas aktivoiduttu Figon kanssa. Rondolla aukesi antura alkuviikosta ja lenkitkin ovat sen takia olleet lyhyitä, mutta nopeasti pieni haava parantui ja voidaan taas mennä normaalisti.

Figon puomi on mennyt vähän eteenpäin ja pysätyksiin on tullut lisää varmuutta. Kuitenkin tuntuu, että aina ensimmäinen toisto juoksupuomia epäonnistuu ja pysäytyspuomista tulee läpi. Loput toistot taas yleensä menee hyvin. Kisojen kannalta vaan myös sen ensimmäisen toiston onnistuminen olisi kaikkein oleellisinta. Toukokuun kisoissa laitetaan sitten kädet ristiin, jos arpaonni sillä kertaa suosisi.

Näin meillä

Mitään sen ihmeellisempää raportoitavaa ei taida olla. Pääsiäiskisat tuli ja meni. Figo siis kisasi 2 agilityrataa perjantaina. Wütrich oli tehnyt kivat ja virtaavat radat, jotka sopivat oikein hyvin meille. Ensimmäisellä radalla oli suora jatko puomilta ja päätin juoksuttaa, kun kerrankin oli mahdollisuus. Kontaktilta virhe, kun panikoin ja juoksin koiran linjalle, minkä takia Figo hidasti turhaan puomilla. Myöhemmin vielä Figo juoksi ohi keppien aloituksesta, oli varmaan lähdössä jo edessä odottavaan putkeen.

Seuraavalla radalla oli käännös puomilta ja heti edessä oli mutkaputki. Arvasin jo miten tässä käy. Käsken Figon pysähtyä ja se mitään pysähdy. Sinne hujahti, mutta ei olisi tosin virhettä saanut siitä kontaktista. Renkaastakin juoksi sivusta, mutta en jaksanut jäädä korjaamaan sitä. Ei jäänyt mikään hampaankoloon ja nyt pääsi katsastamaan kontaktien tilanteen kisoissa. Vielä tarvitsee treeniä, sekä juoksu että pysäytys, joten jätetään kisat hetkeksi odottamaan. Figon A:han en sen sijaan ole ollut koskaan näin tyytyväinen. Luotan siihen kisoissa ja tuosta se ei voisi enää nopeutua. Ohjaaminenkin on helpompaa myös Rondon kanssa, kun ei tarvitse vapautuksia huudella tai kääntyä missään vaiheessa koiraa kohti. Senkun juoksee vaan. Figo näyttäisi handlaavan myös käännökset oikein hyvin, mutta niitä ei ole vielä kisoissa koskaan tarvittu. Sunnuntain ja maanantain seisoskelin syväjäätyneenä kisatöissä.

Tällä viikolla tuli yllättäen tarjous lähteä Elina Jänesniemen koulutettavaksi ja miksipä sitä ei olisi lähtenyt. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Jänesniemen treeneissä ja jäi oikein positiivinen kuva. Radalla oli mm. suora putki, irtoamis- ja juoksupätkää ja koira sai liikkua melkein koko ajan kovaa. Huvitti hieman, kun taidettiin antaa vähän vääränlainen ensivaikutelma. Kerroin Rondolle myöhässä, mihin suuntaan jatketaan seuraavaksi ja tuli kaarrosta niin suoran putken kuin aidoilta käännöstenkin jälkeen. Ensimmäinen kommentti olikin sitten, että noin irtoavalle koiralle voisi tehdä rytmityksiä ja ennen putkea putkijarrun. Itseasiassa meidän pahimmat ongelmat ovat kiellot ja irtoamattomuus. Seuraavilla toistoilla saatiinkin sitten meille tyypillisiä ongelmia esiin. Lienee jälleen peiliin katsomisen paikka, koska oma käsien heiluttelu on iso syyllinen kieltoihin. Kun käskettiin ohjaamaan kokonaan ilman käsiä, meni hyvin. Käsien kanssa muu ohjaus jää sitten puolitiehen, mutta eihän tämä mikään uutinen ollut. Tosin on myös pakko todeta, että taitaa Rondo hakea esteitä aikaisempaa paremmin. Pystyin lähettämään sen aika pitkältäkin ja lähteä samalla itse liikkumaan toiseen suuntaan, koska ehdin suoran putken jälkeen tekemään aidalle pakkovalssin. Lähetyksissä ei tullut yhtään kieltoa tai ylimääräistä räksytystä. Rondo oli taitava.

Rondolle olen katsellut kisakalenteria eteenpäin ja pidetään tahti vähän maltillisempana kuin mitä se helmi- ja maaliskuun aikana oli. Tuloksien sijaan voitaisiin alkaa tavoittelemaan nyt oikeasti hyviä kisasuorituksia. Ensimmäistä kertaa olen alkanut itse suunnittelemaan treenejä molemmille näin tarkasti, niin että niissä on jotain pointtiakin ja tulee oikeasti käytyä niitä asioita, jotka tarvitsevat treeniä. Usein on tullut oltua turhan paljon mukavuusalueella ja jätetty pohtimatta ongelmiin ratkaisuja. 

Kevät tulee etanamaisella vauhdilla eikä lumista näytä tulevan loppua. Jatkuvaan rapatassujen suihkutteluun kyllästyneenä leikkelin Figolta mahakarvat lyhyemmiksi. Silmämääräisesti sitä ei huomaa selvästi, kun kylkien karvoihin en koskenut, mutta toivottavasti kuran määrä vähenisi. Rondon turkkiin en voi vielä koskea, kun kahden viikon päästä on näyttely, joten suihkussa saa edelleen juosta. Saa nähdä, että millaisen tukan Rondo sitten tulevana kesänä saa.

Nollat kasassa

Kauan kaivattu tupla on vihdoin täällä! Rondolla on nyt pääsylippu kesän arvokisoihin.

Tuplaa varten piti ajaa Jyväskylään asti, tosin kisat eivät olleet reissun päätarkoitus. Olin ilmoittanut molemmat koirat agilityradoille ja ensin meni Rondo. Ennen A-rataa jännitti taas tavallista enemmän. Tällä kertaa lähtöpaikka toisena oli hyvä juttu, koska en ehtinyt pyöritellä rataa mielessä liikaa vaan rataantutustumisen jälkeen piti hakea koiran suoraan radalle. Tehtiin ihan hyvä nolla ja sijoitus 2. Harmiksi radasta tuli vain puolikas videolle.

B-rata oli kiemurainen ja alussa oli monta takaakiertoa. Alkuhässäkän jälkeen keinulla tajusin, että rata on vieläkin puhdas eli mahdollisuudet tuplaan (taas) olemassa. Selvittiin maaliin asti ilman virheitä ja niin on arvokisanollat kasassa. Lisäksi voitettiin tämä rata. Ohjaus oli kaukana rennosta, vaikka videolla ei näytä niin kankealta, miltä tuntui. Alun pakkovalssi on kieltämättä hieno.

Figon kanssa oli menoa ja meininkiä, mutta yhteistyö ei tänään oikein pelannut. A-rata alkoi oikein hyvin, mutta ohjasin löysästi ja Figon meni aidoista ohi. Puomilla piti pysäyttää, koska seuraava aita oli turhan sivussa ja vastassa oli seinä. Puomi oli hidas, mutta tällä kertaa ei loikannut puolesta välistä alastuloa. Edistystä edelliseen kertaan.

B-rata meni miten sattuu, mutta Figo meni parasta vauhtia sitten vuoden 2011. Puomikin oli nopeampi kuin ensimmäisellä radalla. Ohjaukseni oli kalibroitunut liikaa Rondoon eikä Figo sellaisella toimi, kun sitä pitäisi ohjata paljon voimakkaammin. Parempi jatkossa kisata koirat kokonaan eri kisoissa. Tykkäsin tosi paljon tuon hallin pohjasta. Hiekkatekonurmi oli pitävämpi kuin kumirouhetäytteiset, edes Figolla ei lipsunut tassu yhtään.

Rondo voi ottaa nyt vähän rennommin. Treenataan kevään aikana pahimpia ongelmakohtia (takaakierrot, leikkaukset putkiin, keppihäiriö, irtoaminen, keinu) ja kisataan muutama startti. Toukokuun puolessa välissä on sitten ensimmäinen mahdollisuus valioitua.

Figo jatkaa kontaktitreenejään ja yritetään tehdä muutama puhdas kisaratakin kevään mittaan.  Taidollisesti Figo ei ole oikeastaan Rondoa huonompi, joten isoimmat aukot löytyvät puhtaasti ohjauksesta.

Jatketaan myös jumppa- ja kehonhallintatemppujen opettelua. Helmikuusta asti ollaan tehty lähes päivittäin jotain temppuja. Kasipujottelu takaperin jalkojen välistä, vadin kiertäminen takajaloilla molempiin suuntiin, peruuttaminen, Rondolla painonsiirto takaosalle menee jo hyvin sujuvasti. Monet noista jutuista koirat osasivat jo jotenkuten, mutta nyt ollaan opeteltu ne paremmiksi. Uusia juttuja ollaan myös aloitettu ja niiden parissa jatketaan.