Ilmoitin Rondon alokasluokan kokeeseen, koska HAU järjesti sellaisen ja oman seuran kokeeseen pääsee helposti mukaan. En ole koskaan käynyt kokeessa, joten saa samalla kokemusta itse tilanteesta ja mitä siellä oikeastaan tapahtuu. Muutama asia oli tosin treenattu hyvin leväperäisesti tai ei ollenkaan. Ryhmässä paikalla makuuta ollaan tehty vain muutama kerta tuttujen koirien kanssa rauhallisessa paikassa ja kerran lyhyt pätkä vieraassa seurassa. Hihnassa seuraamista kokeilen ensimmäisen kerran viime viikolla.
Sitten kokeeseen. Luoksepäästävyyttä ei olla myöskään kokeiltu koskaan vieraalla ihmisellä. Rondo oli aika tavallinen itsensä, veti itseään hieman pois tuomarista, mutta ei välittänyt koskemisesta muuten. Siitä 9 pienen väistämisen takia.
Paikallaan makuu. No sitä olisi pitänyt tehdä joskus kokeenomaisesti aikaisemmin. Aluksi oli hyvä, mutta sitten pää alkoi pyörimään vähän enemmän ja lopussa Rondo nousi istumaan. Pysyi kyllä koko ajan paikallaan. Viereen palatessa tuli pari askelta vielä vastaan. Ei mennyt ihan putkeen ja siitä 5.
Seuraaminen hihnassa ei ollut kovin hyvää. En oikein keksinyt miten hihnaa pitäisin ja se oli vähän tiellä. Muutaman kerran hihna vähän kiristyi käännöksissä ja siitä pistevähennyksiä. 7 tuli tästä.
Seuraaminen ilman hihnaa olikin sitten ihan erinäköistä. Rondo teki ihan omalla tasollaan hyvin keskittyneesti. Vähän löysää se on, kun Rondo ottaa mielellään hieman etäisyyttä edelleen, mutta kontakti pysyi hyvin koko ajan. 8,5.
Liikkeestä maahanmeno oli vähän harmillinen. Rondo jäi seisomaan maahanmenon sijaan ja 0 pistettä siitä silloin tulee. Liikkeestä maahanmeno on ollut sillä treeneissä tosi hyvä ja terävä, mutta nyt sekoitti sen jostain syystä seisomiseen.
Liikkeestä seisominen oli ihan hyvä, otti pienen askeleen eteenpäin käskyn jälkeen ja tästä 9.
Luoksetulo on joskus ollut nopeampi ja tuli lisäksi vähän vinoon, mutta ei huono ollenkaan. 9 tästäkin.
Estehypyn suoritti samoin kuin treeneissä. Pysähtyy heti hypyn taakse ja jää vähän vinoon. 9.
Kokonaisvaikutus 8,5 ja koska paikkamakuu ei ollut ihan priimaa ja liikkeestä maahanmeno nollaantui, oli tulos ALO2. Olen tyytyväinen miten koe meni kokonaisuudessaan. Rondo oli ihan oma itsensä kokeessa eikä haitannut palkattomuus. Reagoi hyvin sosiaaliseen palkkaan. Kaikki parannettavat jutut ovat koulutuksellisia asioita ja niihin auttaa treeni. Nyt kokeen jälkeen tiedän myös paremmin, minkälaista treeniä kaivataan lisää. Tämänhetkisetkin taidot riittäisivät ykköstulokseen edellyttäen, että kaikki liikkeet onnistuvat.
Figon mielestä kuvaaminen on tyhmää eikä halunnut istua.
Lin täytti eilen 7 kuukautta. Viime aikoina ei ole tullut kokoa lisää paljonkaan ja Figon valjaat mahtuu hyvin päälle vieläkin.
Lenkiltä napattu kuva, kun pysähtyi hetkeksi.
Pojat vietti tänään lepopäivää ja Lin pääsi yksin lenkille. Käytiin vesisateessa ensimmäistä kertaa juoksemassa lyhyt matka. Lin tajusi hyvin juosta hihnan päässä pieni veto päällä. Välillä meinasi vähän keulia ja kevyt veto muuttua kunnon hinaamiseksi, mutta ei kokeillut sitä montaa kertaa. Juostiin ehkä kilometrin pätkä, loppuajan Lin sai mennä irti metsässä. En ole juossut pitkään aikaan, varmaan vuoteen. Linin kanssa siitäkin voisi tulla hauskaa (kevyempää), kun on koira, joka menee hihna tiukalla edellä. Sheltit ei tykkää hihnassa juoksemisesta, vapaana kyllä. Vesi on alkanut myös kiinnostaa viime aikoina. Ehti jo pulahtamaan Purinan viereiseen jokeen, kun ajatteli hakea rantavedestä kepin, mutta ei tiennyt, että vesi syvenee toisin kuin vesilätäkössä.
Sokerit pussin pohjalta piti tietenkin nuolla. On se fiksu :)
Figosta tuli agilityvalio HSKH:n kisoissa. Tehtiin toiseltakin agilityradalta nolla, hyppyradalla ei meinannut keppejä löytyä ja siitä kielto. Nyt on 6 nollaa (1 triplanolla), joten yksi nolla vielä tarvitaan SM-kisoja varten. Toukokuussa päästään kisaamaan taas ja eiköhän nolla saada, Figo on hyvässä vedossa.
Figo kisasi kolme starttia Kotkassa ja teki triplanollan! Sijoitukset olivat perinteisiä 8., 8. ja 5., mutta Figo kulki nyt hyvin omaa vauhtiaan. Oikeastaan ensimmäistä kertaa sitten kinnerleikkauksen vauhti tuntui kisoissa normaalilta. Viimeinen rata oli profiililtaan Figolle sopivin, ei siivekkeen ympäripyörityksiä vaan suoria linjoja ja pitkiä estevälejä, mutta ohjaus oli tässä kaikkein huonointa ja muutamalle väärälle esteelle meinasi livahtaa eikä keppejä tahtonut heti löytyä. Figo on kisannut tänä vuonna 5 starttia ja tehnyt 4 nollaa. Siitä on hyvä jatkaa.
Viime lauantaina kokoonnuttiin taas Peatdigger- kasvattien kanssa, tällä kertaa Ville Liukan pitämään agilitykoulutukseen. Pennuille oli vauhtiympyrä ja aikuisille oma rata. Lin ei ollut mennyt vielä niin montaa estettä (2 putkea, 4 hyppyä) peräkkäin tai treenannut niin pitkään kerrallaan, mutta hienosti keskittyi vieraassa hallissa ja meni kovaa. Cik & cap käännökset se osaa ja reagoi niihin hyvin suoran hypyn jälkeenkin. 28.3 Lin täytti puoli vuotta. Aika iso jo ja tykkään, kun pikkupentu elämä on takana ja sisäsiiteys hanskassa. Viime viikolla jätin Linin poikien kanssa työpäivän ajaksi valloilleen koko asuntoon ilman rajausta. Nätisti oli ollut ja toivottavasti näin jatkossakin.
Kuvasin vähän Rondon tokoa. Seuraaminen paranee koko ajan. Rondo hakeutuu luonnostaan vähän etäämmälle ohjaajasta, liekö sitten helpompi katsoa ylöspäin, kun ei ole ihan kiinni jalassa eikä eukko astu varpaille, mutta seuraaminen muuttuu käännöksissä helposti löysäksi. Sivulle tullessa Rondo arvailee välillä maahan menoa ja saan jatkuvasti työstää sitä, että sivulle ollessa on ideana juuri se, että istutaan vaan paikallaan vieressä odottamassa käskyä. Rondon mielestä moisessa ei ole oikein ideaa ja yrittää tarjota jotain toimintoa. Liikkeestä seisomaan pysähtyminen on hyvä, mutta Rondo menee omia aikojaan perusasentoon, kun palaan viereen. Vielä on hiottavaa, mutta Rondolla on hauskaa.
Lauantai- aamuna suunnattiin auton nokka kohti Someroa. Linin kasvattaja oli järjestänyt kivan paimennuspäivän. En tiennyt etukäteen, mitä koira edes yritetään saada lampailla tekemään, mutta päivän katselun jälkeen aloin tajuamaan homman idean. Pentuja tietenkin vain sytyteltiin eli katsottiin miten ne lampaisiin reagoivat ja mitä niiden vaistot ohjaavat tekemään.
Kuvat: Eva Bergman
Lin näki ensimmäisen kerran elämässään lampaat. Se ei reagoinut mitenkään yllättävällä tavalla vaan suhtautui uuteen asiaan omaan tapaansa melko rauhallisesti ja ensin hieman pohdiskellen. Pieni paimen syttyi heti ja pää ja häntä painuivat alas, kun lähestyttiin lampaita. Itsevarmuus ja into lisääntyivät vielä toisessa sessiossa. En oikeastaan osaa kuvailla sen tarkemmin, kun ymmärrän paimennuksesta hyvin vähän, mutta Linin sanottiin olevan luontainen lampailla. Paimenkoiran koulutus on pitkä tie ja tuskin ryhdyn intohimoiseksi paimennusharrastajaksi, mutta jatkossakin päästään toivottavasti käymään lampailla, kunhan Lin tuosta vielä aikuistuu.
Rondolla alkaa olla alokasluokan tokoliikkeet hanskassa sillä mallilla, että kevään aikana haluaisin mennä kokeeseen. Tai ainakin ennen uusien sääntöjen voimaan astumista. Vielä tarvitsee kisanomaista treeniä liikkuroituna ja seuraamista tarvitsee hioa. Ja vähän kaikkea muutakin, mutta hyvään suuntaan mennään. Viime viikolla treenasin vettä litisevällä Purinan pihalla ja Rondo teki erinoimaisen keskittyneesti ja hyvässä vireessä siitä huolimatta, että se on ollut koko ikänsä agilitykoira, jolle kaikenlainen riekkuminen ja räksytys treenatessa on ollut sallittua. Kiva huomata, että tokon treenaaminen tutussa agilitypaikassakin onnistuu. Liikkeestä ei tosin suostunut menemään maahan, kun oli ällöttävä maa, mutta muuten Rondo saa vain kehuja. Tokossa sen vire on ehkä kaikkiaan parempi. Vähän matalemmilla kierroksilla Rondo on vastaanottavaisempi ja käyttää päätään paremmin kuitenkin ilman, että terä tekemiseen häviäisi. Tähän asti olen käyttänyt palkkana vain ruokaa. Lelujen kanssa "agilityvire" nostaa helposti päätään ja Rondo alkaa haukkua, joten niitä otetaan mukaan vähitellen.
Figon kanssa piti kisata pari viikkoa sitten, mutta kisoja edeltävissä treeneissä hyppääminen näytti jotenkin tavallista huonommalta, joten päätin perua startit. Nyt hyppääminen näyttää taas normaalilta ja voisi katsella uusia kisoja. SM-kisoihin en yritä edes kerätä nollia enkä niihin edes lähtisi vaikka nollat saisikin. Figon loppuelämän tavoite on pysyä kunnossa ja treenataan sekä kisataan silloin tällöin. Hyvällä tuurilla se viimeinen agilityserti osuisi joskus kohdalle.
Lin pääsi treenaamaan pentuagilityä tänään. Se olikin varsin pro. Tätä ennen ollaan treenattu agilityä esteillä hyvin vähän. Suorasta putkesta se on juossut muutamia kertoja läpi. Cik & cap opeteltiin temppuna jo pienenä pentuna pöydänjalan ja ämpärin ympäri. Sittemmin sama on siirretty puiden ja tolppien kiertoihin, joten siivekkeiden kiertäminen oli helppo opettaa. Tänään Lin treenasi itsekseen mutkaputkea sillä aikaa, kun siirtelin esteitä. Suoraa hyppyä ei olla koskaan aikaisemmin tehty, mutta Linille tuntui olevan jotenkin itsestään selvää, että tästä siivekkeiden välistähän kuuluu mennä. Hauska otus ja aika vikkelä. Jospa siitä tulee jonain päivänä yhtä taitava kuin äitinsä Becca
Lin ei ole paljon käynyt lenkillä ilman shelttipoikia, joten käytiin parina päivänä lenkillä kahdestaan. Ei ollut pennun käytöksessä mitään eroa ja oli yhtä itsevarma kuin poikien kanssakin. Pari viikkoa sitten tuli 5 kuukautta ikää täyteen ja silloin Lin oli n. 46 cm korkea. Aikuiskoko on varmaan sellainen reilu 50 cm. Painoa en tiedä, kun Lin ei mahdu seisomaan vaa'alla, mutta painoa on sopivasti, kun ei ole liian laiha tai läski.
Kojoottivarjo
Launtaina bc-lapsi sisaruksineen pääseekin ihmettelemään lampaita. Mielenkiintoista, en ole ikinä käynyt paimentamassa itsekään.
Täydellinen lenkkikeli auringonpaisteessa kantohangilla. Lin täyttää ensi viikolla 5 kuukautta. Ei siis enää mikään pikkupentu vaan kaunis nuori neitokainen.
Tiivistettynä viime vuosi meni koirien ollessa vuorotellen sairaslomalla.
Rondo
Rondon sairasloma keväällä oli ja meni, mutta murtunut nuljuluu on ja pysyy jalassa. Agilityyn palasimme hiljalleen aluksi hyvin hitaasti nostamalla rimoja ja Rondo lähtikin kulkemaan taas hyvän näköisesti. Kesän paras ja hauskin reissu suuntautui Klagiin Kokkolaan, jossa juostiin neljä rataa, joista 2 nollaa, 5 (renkaan hajoaminen) ja hylky. Seuraavat kisat oli syyskuussa Lempäälässä. A on ollut tosi huono, mutta en ole jaksanut enkä halunnut siihen panostaa. Loppusyksystä liikkuminen radalla alkoi taas näyttää huonommalta. Yhtenä päivänä meni hyvin ja toisena hyppääminen näytti vaikealta. Eroa arkiliikkumisessa en kuitenkaan huomaa taaskaan. En tiedä oliko jalka taas kipeä, mutta tein päätöksen, että Rondon aktiivinen kisaura loppuu nyt. En halua riskeerata sen hyvinvointia agilityn takia, kun kroppa ei tunnu sitä kestävän. Välillä ollaan menty rataa matalilla rimoilla huvin vuoksi. Olen tyytyväinen, jos se pystyy normaaleihin metsälenkkeihin nyt ja jatkossakin. Koska Rondo on aktiivinen koira ja kaipaa tekemistä, ollaan tutustuttu tokoon. Lajiin, joka ei ole kiinnostanut ennen yhtään, mutta kivan ja osaavan treeniseuran ansiosta intoa siihenkin on jostain löytynyt. Rondo on omaan tyyliinsä nopea ja sähäkkä ja tuntuu tykkäävän siitäkin. Oletinkin, että ei sitä kiinnosta niin mitä tehdään, kunhan tehdään. Katsotaan, mitä saadaan aikaan eikä ole kiire mihinkään. Päätös agilityn lopettamisesta on harmittanut, mutta katson sen parhaaksi. Rondon veroista shelttiä tuskin tulee toista ja agilityä sen kanssa tulee ikävä.
Parhaat radat tältä vuodelta:
Figo
Agility Figon kanssa tuntui helpolta keväällä ja SM-nollat saatiin kerättyä aika helposti. Ensimmäiset SM-kisat kisattiin kesällä, mutta muutamaa viikkoa aikaisemmin sen liikkuminen oli muuttunut jotenkin vähän hitaammaksi ja voimattoman näköiseksi radalla. Fyssarikäynti ja parin viikon tauko ei muuttanut tilannetta juurikaan ja SM-karsintaradalla tehtiin keppivirhettä lukuunottamatta hyvä rata, mutta Figo ei mielestäni liiku siinäkään ihan normaalisti.
Viikko SM-kisojen jälkeen näin Figon kannattelevan oikeaa takajalkaansa. Vastaavan ontuman olin nähnyt pari vuotta aikaisemmin vasemmassa jalassa ja tiesin kintereen menneen. En tiedä tuntuiko jalka jotenkin erilaiselta jo ennen varsinaista luksoitumista, mutta sitä olisi tuskin voinut millään estää. Illalla kintereessä tuntui myös hieman turvotusta ja seuraavana arkipäivänä varasin ortopediajan. Leikkaus oli heinäkuun alussa ja sen jälkeen on kuntoutettu jalkaa. Tukiside poistettiin elokuun alussa ja jalka oli muhinut paketissa koko helteisen heinäkuun. Jalka olikin todella hiertynyt, kipeä ja vähän tulehtuneen näköinen, mutta iho parantui onneksi nopeasti siteen poiston jälkeen.
Siitä eteenpäin kuntoutus on sujunut hyvin ilman takapakkeja ja lokuussa annoin Figon liikkua lenkeillä miten tahtoo. Joulukuussa mentiin ensimmäisen kerran agilityä ja Figo tuntuu ihan samalta viedä kuin aikaisemminkin. Toivottavasti kinnerkoettelemukset olisi sen osalta nyt tässä. Molemmat jalat on leikattu ja laskin, että Figo on nukutettu tai rauhoitettu elämässään 11 kertaa. Aika iso määrä ja suurin osa on liittynyt noihin kinnerjuttuihin. Nyt tammikuussa fyssari antoi kehuja, että leikatun jalan puoli oli hyvin liikkuva eikä jumissa mistään. Hyvä uutinen ja siitä voi päätellä, että Figo käyttää molempia takajalkojaan yhtä paljon.
Lin
Jos viime vuodessa oli paljon kurjaa, niin marraskuun lopussa saatiin valonpilkahdus risukasaan, kun pieni bordercollie- pentu Lin saapui laumaamme vilkastuttamaan. Lin on virallisesti Peatdigger Ruby, työlinjainen, lyhytkarvainen tricolour tyttö, jolla on nyt ikää 16 viikkoa. Figo otti pennun hyvin vastaan, kun Rondo taas kertoi aluksi, ettei sohvalle ja sängylle ole ainakaan mitään asiaa eikä sisällä sovi riehua. Ulkona taas Rondo on juossut pennun kanssa paljonkin. Lin on vilkas ja erittäin ahne, mutta rauhoittuu myös tosi hyvin. Yöt nukkuu ja en ole kertaakaan kuullut sen pitävän mitään ääntä yksin jäädessään. Erona sheltteihin on ollut se, ettei Lin ole haukkunut juuri ollenkaan ja välillä jää paimenkyttäämään leikkiessään muiden koirien kanssa. Leluja ei ole onneksi tuijotellut yhtään ja leikkiminen sujuu tosi hyvin niin repimislelulla kuin heitettävälläkin lelulla. Yhdessä leikkimistä ollaan harjoiteltu erilaisissa paikoissa ja se puoli on hyvällä mallilla. Temppuja ja sheippaamista ollaan tehty ja taitava pentu se onkin. Asenne on myös hyvä. Viime viikolla Lin meni ensimmäisen kerran putkesta läpi. Mikään kiire esteille ei ole, harjoitellaan aluksi pään ja kropan käyttöä.
Videolla 10 viikkoinen Lin
Luonteeltaan muutenkin oikein lupaava pentu. Ei hössötä turhia ja ollaan käyty sosialistumassa mm. junassa, Helsingin rautatieasemalla ja eläinkaupoissa. Vieraat isot koirat (muut kuin bortsut) ovat vähän jännittäneet aluksi, mutta kaikista jännittävistä jutuista on päässyt yli pienessä hetkessä. Uusia ihmisiä, varsinkin lapsia kohtaan on tosi avoin, suorastaan riehakas. Suurin toiveeni on vain, että Lin olisi terve.
Ikää kuvissa melkein 16 viikkoa ja kokoa yhtä paljon kuin Figolla
.jpg)
.jpg)
.jpg)
