Matkaan käymme taas

Liedossa oli ATT:n 15-vuotis juhlakisat ja valinta lähteä juuri Lietoon perustui siihen, että tarjolla on erikoispalkinnot ja kakkua. Pätevät perusteet siis. Medit menivät ensin ja Figo pelkän hyppärin, yllätys. Figo oli hitsin hyvä, mutta yhtä niistoa ei lukenut kovin hyvin. Kääntyi aidalta toisin kuin olin kuvitellut ja siitä hämmentyneenä seuraava ohjauskuvioni, persjättö, oli myöhässä. Figo ei tullut siihen mukaan ja ajautui väärälle aidalle.

Seuraavaksi mineillä sama rata. Jostain syystä varmistelin keppien jälkeistä putkea. Ansaesteenä matkalla oli aita, mutta miksi minä Rondoa siinä kohtaa varmistelen, kun ei Figollakaan ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Meinasin vetää Rondon koko putken suun ohi, kun otin vastakättä mukaan. Ei kuitenkaan tullut kieltoa. Pussin jälkeisellä aidalla pelkäsin Rondon tekevän perus Rondo-kiellon, jos lähetän sitä yhtään. Leväytettiin siihen sitten kunnon kaarros, ei tullut ainakaan kieltoa. Kaikesta kaaoksesta huolimatta menimme lähes loppuun asti ilman virheitä ja ehdin jo juhlia mielessäni, mutta Rondo rysäyttääkin päin viimeistä rimaa! Nolla vaihtuikin vitoseksi viimeisellä aidalla. No, sellaista agility joskus on.

Agilityradalla oli meille vaikea alku. Takaakierto ja sen jälkeen saksalainen. Ei onnistunut ja hylly siitä. Hetken päästä vielä varastaminen A:lta ja radalta pois. Ompas viime aikoina ollut vaikeaa päästä maaliin asti, mutta toisaalta, ei Rondo ole hetkeen varastanut kontakteilta. Kouvolassa ongelmia oli keinun kanssa.

Ei sitten päästy palkinnoille, mutta kakkua söin senkin edestä. Oli muuten hyvää kakkua.

Video kummankin hyppyradasta. Mielestäni Figo kääntyi noissa kisoissa hyvin ollakseen huonosti kääntyvä koira.

Viime aikoina on jatkettu ahkeraa juoksukontaktitreeniä. Nyt näyttää ihan hyvältä. Ainoastaan mietityttää, kun Figon laukka-askel jää helposti kovassa vauhdissa hieman liian ylös. Joillain toistoilla käy niin, että vaikka se ei loikkaa, askeleet jäävät kontaktialueen yläpuolelle. Tietysti pyrin saamaan lopputuloksen, jossa molemmat jalat osuvat selvästi kontaktille. Tätä työstämällä uskon kyllä saavani asian korjaantumaan. Varsinaisia loikkia, joissa takajalat ovat rinnakkain, ei ole juuri hetkeen näkynyt.

Tein eilisistä treeneistä videon. Alun toistoilla näkyy askelten rytmitys, kun Figo lähtee jostain kohtaa puomia tai tulee sellaisesta kulmasta kokonaisen, ettei saa vauhtia. Näissä yleensä osuu kaikki neljä tassua kontaktille. Sitten jälkimmäiset ovat nuo, joissa se tulee kokonaisen puomin vauhdin kanssa ja pelkät takajalat osuvat kontaktille. Tai jäävät liian ylös.

Enpä ole koskaan tullut katsoneeksi koiran askellusta niin tarkasti kuin tämän projektin aikana. On ollut kyllä mielenkiintoista ja uskallan sanoa, että aletaan olemaan jo voiton puolella. Kokonaista puomia kokeiltiin ensimmäisen kerran vasta perjantaina ja videolla Figolta menee nyt alle 2 sekuntia sen suorittamiseen. Jos saan niin nopean suorituksen kisapuomeillekin, olen uskomattoman tyytyväinen, koska syy koko kouluttamiseen on alunperin epävarmuus pysäytyskontakteilla.

Loppukuusta voisi miettiä epiksissä puomin treenaamista, ehkä. Näihin tunnelmiin siis.