torstai 24. toukokuuta 2012

Treeniä ja vähän kisaakin

Rondon kanssa on takana aika tiivis treeniputki ja sen päälle vielä lähes viikoittain kisoja. Meidät valittiin HAU:n SM-joukkueeseen, joten vielä on muutama viikko aikaa treenata meidät edustuskuntoon. Yksilökisaan ei millään ehditä enää keräämään nollia. Rondon kanssa on keskitytty enimmäkseen kepeille lähetyksiin ja vaikeisiin keppikulmiin sekä putki-puomi - erotteluun. Kepeillä tapahtunut kehitys on ollut ihan huimaa. Vielä kaksi viikkoa sitten en olisi voinut kuvitellekaan lähettäväni Rondoa yli 90 asteen avokulmaan vedolla. Takaaleikkaukset on ylipäätään meille vaikeita, koska Rondo pyrkii kääntymään aina ohjaajaa kohti. Nyt vedot kepeille onnistuvat treenimäärään nähden aivan loistavan hyvin, treeneissäkään ei ole tullut virheitä vaikka kulmat ovat olleet haasteellisia ja olen tehnyt puolenvaihtoja. Putki-puomi - erottelukin on parantunut, mutta ei vielä ihan luotettava.

Pääosaa näyttelevä ohjauksellinenkin ongelma on nimetty. Se on takaakierrot. Ollaan muuten takaakierroissa aivan tajuttoman huonoja. En osaa rytmittää liikettäni viedessäni koiraa takaakiertoon. Figon voi huitaista esteen taakse ja kiertäähän se sen, mutta Rondo pitää ihan tosissaan viedä sinne. Rondo ei myös tahtoisi irrota aidan taakse, joten ohjauksen pitäisi osua juuri kohdilleen siinä vaiheessa. Tässä riittää työnsarkaa vielä pidemmäksi aikaa.

Torstaina 24.5 oli mineillä iltakisat Porvoossa. Ensimmäisenä Savikon agilityrata, jolta tempaisimme nollan. Rondo pysähtyi nätisti kontakteille ja lähti luvalla. Puomilla tosin olin sen verran takana, ettei se laittanut etutassuja maahan, mutta vapautin silti, koska näitä pitäisi vaan treenata lisää. Rondo tuntui kulkevan todella kovalla alustalla tavannomaista hitaammin. Pujottelukin oli ihmeen hidas. Samaa oli kyllä ilmassa muillakin koirilla, niin luulen sen olevan jotenkin alustasta kiinni. Tultiin toiseksi ja saatiin toinen SERT-A! Nyt jäädään odottamaan vuoden aikarajan täyttymistä ja ensi kesänä toivottavasti Rondosta tulee ensimmäinen ava-koirani.

Hyppyrata meni hyvin radan puoliväliin asti. Kepeille lähetin vedolla ensimmäistä kertaa kisoissa koskaan ja onnistui. Rondo tuntui myös kulkevan vähän paremmin. Mutta mutta - yhtä takaakiertoa ennen olin kammottavasti myöhässä ja Rondo kielsi. Sitten jostain ilmestyi se vanha kunnon Rondo, jonka kanssa töpeksimme mölleissä ja tuli kielto myös uudelleen, kun yritin viedä sen aidan taakse. Kielsi vielä kolmannenkin kerran. Kun lopulta selvisimme takaakierrosta, oli seuraavana edessä putki, johon olisi pitänyt mennä vedolla. Ei onnistu, kolme kieltoa taas. Tämän jälkeen en enää laskenut montako kieltoa radan aikana tuli, mutta niitä tuli useampi. Alkoi jo hermo kiristymään, mutta saimme loppukuvion onnistumaan jotenkuten. Huhhuh, toivottavasti tällaisia esityksiä ei nähdä enää jatkossa eikä paketti hajoaisi yhden töksähdyksen jälkeen näin totaalisesti.

Kisojen jälkeen ratkaisimme Outin kanssa Itä-Helsingin herruuden suklaansyönnissä. Aikarajana oli euroviisujen semifinaalin lauluesitykset. Minä voitin! Olen voittanut nyt nopeudessa pizzansyönnissä ja suklaansyönnissä keskipitkällä matkalla, joten voin olla hienoista saavutuksistani ylpeä. Oli fyysisesti raskas kisa ja huono olo sanoin kuvaamaton. Sitä se melkein puoli kiloa suklaata tuntiin teettää, eipä tee hetkeen mieli... :D

Ilmoitin myös Figon kisoihin. Sen kanssa kisataan toistaiseksi vain hyppyratoja, kun kontaktiprojekti on vielä kesken. Ihanaa päästä sen kanssa taas kisaamaan. Tulostavoitteita ei ole, mennään vain pitämään hauskaa, kun koira on vihdoin taas kunnossa. :)

4 kommenttia:

  1. Jopas teillä on vauhdikasta ollut agilityrintamalla. Onnea valtaisasti Rondon agivaliokellon käynnistymisestä, vuoden päästä sitten uutta titteliä nimen eteen! Kesätukkalookki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa! Mun mielestä kesätukka sopii Rondolle :D

      Poista
  2. Ihan kiva juttu nuo agisertit, mutta hei, onhan se Itä-Helsingin herruus suklaansyönnissä IHAN eri tasoa :D Pidän sitä puolta kiloa tunnissa ihan kohtalaisen kunnioitettavana saavutuksena.

    Söin muuten muistaakseni neljä Brunbergin suukkoa perjantaina ja noin 200 g suklaata ja muutaman lakupötkön (Mikkelin karkkipalkinnot...) lauantaina :D Pitäisi joskus ottaa suklaansyönnin ultrakisa, sen minä voittaisin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo suklaansyöntititteli herättää sellaisia kunnioituksen väristyksiä, toista luokkaa ovat agisertit. :D

      Otetaan vaan ultrakisa, ja aijon viedä muuten senkin erän. :D

      Poista