torstai 31. lokakuuta 2013

Foundations

Minulla on mennyt täysin hermot Rondon kielto- ongelmaan. Olen itkenyt asiasta jo vuosia eikä ongelma näytä olevan sitä luokkaa, että korjaantuu itsestään ajan kanssa. Enemmänkin se on itseään ruokkiva kierre. Meillä olisi monta nollaa enemmän ilman niitä. Ja vaikka aina ei tulisi kieltoa, menee turhiin hidastuksiin aikaa ja Rondo ei pääse etenemään parasta vauhtiaan joka esteelle. Osaan myös tunnistaa kieltopaikat kisaradoista aika hyvin, mutta niitä tulee silti. Syy niihin löytyy epäonnistuneesta rytmityksestä. Rondo on todella herkkä reagoimaan rytmin muutoksiin ja toisaalta todella ankara, jos rytmi muuttuu väärin. Se ei ole tyhmä koira vaan oppii uudet asiat nopeasti. Suomessa ohjauskulttuuri on perinteisesti perustunut siihen, että ohjaaja kertoo kehon liikkeellä, mitä seuraavaksi tehdään. Käännytäänkö, mihin suuntaan vai mennäänkö suoraan. Koiran ei tarvitse osata muuta kuin esteet. Tässä tulee meidän ongelma. Sähäkkä, ripeästi liikkuva pikkukoira ja pitkäjalkainen ohjaaja, joka on aina väärässä paikassa väärään aikaan. Koska Rondolla ei ole aidoilla mitään erityistä tehtävää ja ohjauskin on usein jokseenkin epäkelpoa, se kieltää.

Perusteetkin on tehty aika lailla vetämällä mutkat suoriksi. Rondon ollessa pentu, olin vielä hyvin tuore harrastaja ja peruskoulutus tapahtui ilman sen syvällisempää näkemystä asiaan. Figon kanssa on käynyt samoin, mutta sen ongelmat ovat päinvastaiset, kuten löysät kaarrokset ja huono tekniikka käännöksissä. Vahvistin huomaamattani kummankin vahvuuksia. Figolla irtoamista, Rondolla ohjauksessa pysymistä. Niistä tulikin vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan suunnilleen toistensa vastakohdat. 

En ole ohjaustekniikoiden suuri ystävä muutenkaan, joten päätin kokeilla jotain uutta ja opetan kummallekin Trkmanin cik & cap- käännöksiä. Aloitin niiden treenaamisen Figon kanssa jo vuosi sitten, mutta silloin ei riittänyt maltti hoitaa hommaa loppuun asti. Sen jälkeen ilmestynyt Foundations- video on auttanut ymmärtämään, että mitä siinä oikeastaan opetetaan. Rondolla on pääpaino lähetyksissä, mutta vaadin siltä myös tiukat käännökset. Figo on hyvä kaikissa lähetysjutuissa, mutta iso haaste sen kanssa on pitää tiukat käännökset myös vauhtia lisättäessä. Rima on kummallakin nyt huimat 10 cm korkea ja se nousee hitaasti.

Tein Rondon treeneistä pienen videon. Alussa näkyy kuinka fiksoitunut se on jo tuohon räksyttämiseen päästessään agilityesteille ja mun ohi meneminen on uskomattoman vaikeaa. Muutaman viikon treenillä näkyy aika huima kehitys, vaikka ei olla käyty montaa kertaa esteillä. Vaatii itseltänikin totuttelua tuohon ohjaukseen, koska esim. valssit ohjataan ihan eri tavalla. Rytmityksiä ei tarvita, kun koira osaa koota itsensä ilman voimakasta ohjausta. En usko tästä tavasta löytyvän mitään oikotietä onneen, koska ajoissa pitää olla edelleen kertomassa seuraava este. Kivaa on se, että paljon voi tehdä kotona ilman yhtäkään estettä.



Mitä sitten tavoittelen. Yksinkertaisesti sitä, että aidoillakin kuuluu suorittaa joku tehtävä eikä niitä mennä vain, kun ne sattuvat osumaan matkan varrelle. Rondon fokus aitoihin parantuu ja siitä tulee itsenäisempi eikä niin riippuvainen mun liikkeestä. Figolle taas paremmat käännökset ja asenne, että kääntyminen on kivaa. Samaan saumaan on hyvä parantaa kummankin keppiosaamista ja Rondolle myös kontakteja (A ja keinu).

Koirat kävivät eilen fyssarilla ja Figo oli aika jumissa monesta paikasta. Koiraparka on tuntunutkin aika kankealta viime aikoina. Rondon viime käynnistä ei ole yhtä kauan eikä sillä ollut mikään kovinkaan jumissa. Rondo kisaa Jyväskylässä marraskuun lopussa, kun sinne on kaksi lahjakorttia, mutta ne jäävät tämän vuoden viimeisiksi kisoiksi. Kisainto on aika matalalla nyt. Katsellaan ensi vuonna uudelleen. Kyllä se arvokisatupla tulee, jos osaaminen on oikeasti riittävän hyvää.

Parasta syksyä




2 kommenttia:

  1. Vau, hyvältä näyttää! Hurja kehitys. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä on vähän matkaa luotettaviin lähetyksiin, mutta suunta on hyvä. :)

      Poista