Viime lauantain kisat Liedossa eivät olleet kaikkien aikojen menestys. Oikeastaan tuntui olevan pakka täysin hajalla siitä huolimatta, että kaikki radat olivat profiililtaan loogisia ja ihan suoritettavissa. Meidän suorituksissa nähtiin mm. putken kieltämistä, putkeen karkaamista, aitojen ohituksia, hienoin juoksu-A tähän mennessä sekä paljon huonoa ohjausta. Edellisestä triplahyllystä onkin hetki aikaa. Agiradoilla oli ensimmäinen rima 35 cm korkeudessa ja Rondo hyppäsi molemmilla kerroilla suoraan sen päälle. Pitää kai ottaa treeniohjelmaan jälleen okseritreeniä. Rondo on pudotellut ennenkin ensimmäistä rimaa, vaikka jätän sille riittävästi tilaa lähdössä. Ehkä ajanottolaitteisto häiritsee sen verran, että ponnistaa väärästä kohdasta, koska rimojen pysyminen ei yleensä ole ongelma.
Kotimatka taittui kovassa lumimyräkässä tavallista hitaammin ja moottoritien ohituskaistaa ei näkynyt ollenkaan pakkaslumen alta. Silti jotkut kanssa-autoilijat näkivät ilman sopivaksi ajaa sitä ohituskaistaa ylinopeutta lennättäen samalla lumipilven ilmaan. Hetken sai toivoa, että tie jatkuu vain suoraan edessä, kun ei nähnyt sitä omaakaan kaistaa. Rentouttavaa siis, mutta hengissä selvittiin.
Tiistaina oli tarjolla epikset Vuokkosilla ja menin niihin Figon kanssa siinä toivossa, että pääsisi kokeilemaan juoksupuomia kisatilanteessa. Toiveajattelua taas. Epikset järjestettiin postimerkin kokoisella treenikentällä ja möllit sekä kisaavat suorittivat saman radan eri estejärjestyksellä. Mölliradalla puomi oli taas seinää kohti ja sen jälkeen käännös, kisaavien radalla ei ollut puomia ollenkaan. Treenattiin siis jälleen pysäytystä, tylsää. Jälkimmäisellä kierroksella Figo kulki kuitenkin niin hyvää vauhtia, että intouduin ilmoittamaan sen HSKH:n kisoihin. Sen ohjaaminen on tuntunut helpolta viime aikoina. Helpommalta kuin Rondon oikeastaan. Figolta puuttuu SM-nollia varten 4 agilityratanollaa ja jotenkin tuntuu, että ne on helpommin saavutettavissa kuin Rondon tuplanolla. Sen kanssa alkaa olla vähän tuskainen olo. Onhan aikaa vielä muutama kuukausi, mutta on sitä tuplaa jo yritettykin viime kesästä asti. Se on jäänyt kiinni kaksi kertaa kiellosta, yhdestä keppivitosesta, yhdestä väärään suuntaan hypätystä aidasta niin, että radat ovat muuten olleet puhtaita ja toinen rata ollut nolla. Jospa se vielä tulisi.
Aurinkoisia päiviä on ollut tällä viikolla useampi ja alkaa tuntua keväiseltä. Hyvää alkanutta kevättä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti