SM-viikonloppu

SM-kisat Kirkkonummella menivät täysin yli odotusten. Joukkuekisasta kotiintuomisena Suomen mestaruus! (Kalju)sheltti- joukkue meni niin lujaa, että toiseksi tulleeseen joukkueeseen oli yli 6 sekuntia eroa.

Perjantain iltakisat alkoivat yhtä hyvin kuin meillä on kevään aikana mennyt. Ensimmäisellä agiradalla oli lentokeinu 3. esteenä ja tultiin sen jälkeen pois. Hyppyrata oli jo parempi, pientä hapuilua ohjauksessa ja lopulta kielto radan loppupuolella.

Lauantaina joukkuekisassa olin Rondon kanssa toisella kierroksella. Ensimmäisenä menneet Outi & Aino olivat tehneet hyvän nollan ja meidän olisi oikein sopivaa tehdä samoin. Sain itseni viritettyä hyvään mielentilaan. Rata oli aika helppo eikä vaatinut kummallisuuksia, kuten ei joukkueradalla kuulukaan. Ainoa huolta tuottava este oli keinu eilisen lentelyn takia. En halunnut joukkueelle mitään lentokeinuvitosta, joten otin keinun hyvin painokkaasti. Ei siis järin nopea keinu, mutta ei ainakaan virhettä. Selvittiin maaliin puhtaalla ja vielä hyvällä radalla! Tässä vaiheessa HAU meni huimaan johtoon. Joukkueen kolmanteen koirakkoon, Karoon ja Kriisiin, oli ladattu kaikki usko. Jos saisimme vielä kolmannen nollan, voisi voitosta olla melko varma. Jännitti radan laidalla paljon enemmän kuin oma suoritus. Miten mahtavaa se olikaan, kun nolla sieltä myös tuli! Iidalle ja Hunnille jäi ankkurina näytösluontoinen osuus ilman tulospaineita. Kulta lopulta varmistui ja niin ollaan joukkue- Suomen mestareita 2013! Hieno joukkue meillä olikin.

Sunnuntaina oli hyvä fiilis vielä edellisen päivän voitosta. Lähdin radalle valoisin mielin ja tavoittelin samaa rentoutta ennen rataa, joka edellisenäkin päivänä oli löytynyt. Siitä huolimatta, ettei rata mennytkään ihan suunnitelmien mukaan, tehtiin nolla ja sijoituksella 3./239. Alku ja loppu menivät hyvin, radan takaosassa Rondo tulee vähän jaloille ja suunniteltu persjättö vaihtuu hätäiseen takaaleikkaukseen. Mutta mitäs pienistä, kun aukeaa finaalipaikka ensimmäisissä arvokisoissa.

Finaaliradalla yleisön jännitys tarttui siinä vaiheessa, kun päästiin radalle. Rondo meni sairaan lujaa ja yritin pysyä itse raiteilla. Pitkään hallittu kaaos pysyikin kasassa ja nolla kävi niin lähellä, mutta ennen 4. viimeistä hyppyä, Rondo kävi koukkaamassa ylimääräiset kepit. Kuva tuhon hetkeltä, yleisö mukana tunnelmassa.

Harmittihan se, että melko varma SM-mitali jäi niin pienestä kiinni, mutta kokonaisuudessaan viikonloppu oli onnistuneempi kuin koskaan uskalsin kuvitella. Tiukkaa teki, että päästiin kisaamaan koko karkeloihin, kun tuplan saaminen oli vaikeaa. Katkaistiin myös ennätyspitkä 11 ryssityn radan putki ja vielä oikeassa paikassa. Huippu Rondo!

Kuva: Sirpa Saari