tiistai 27. lokakuuta 2015

Puomipäivitys

Linin luustokuvat tulivat priimana kennelliitosta takaisin ja nyt voi iloita terveestä kaverista.

Juoksupuomia treenattiin kahdesti viime viikolla. Olen tosi tyytyväinen edistykseen. Puomitreenejä ei ole mahtunut yleensä kuin korkeintaan yhdet viikkoon kaiken muun lisäksi eikä päättömiä määriä voi treenata. Viikon tauot eivät kuitenkaan näytä olevan haitaksi vaan päinvastoin niiden aikana tuntuu tapahtuvan jotain koiran päässä. Kisaikään on aikaa vajaa puoli vuotta vielä, niin eihän tässä mitään hätää ole.

Olen viimeaikoina haastanut Liniä loivilla käännöksillä suoraan menon lisäksi. Kontaktilla on ollut matto ymmärryksen parantamiseksi ja siitä on tuntunut olevan suuri hyöty. Varsinkin käännökset houkuttavat oikaisemaan, niin aukot ymmärryksessä tulevat helposti esille. Huonoista toistoista kutsun Linin vain pois pallon luota ja otetaan uusi yritys. Palkkauksena on ollut koko ajan pelkkä paikallaan oleva pallo, kun Lin kerta juoksee kuolleelle lelulle hyvin. Ei ole tullut lisävaikeutusta surkeasta pallonheitosta.

Puomi on lähes täydessä korkeudessa. Käännöksien treenaus on saanut Linin sihtaamaan kovasti kontaktille myös suoraan mentäessä ja kaipaisin hieman lisää rentoutta suoritukseen sekä parempaa takajalkaerottelua. Käännöksiin en erottelua odotakaan, mutta suorilla kyllä. Pääasia toki, että osuu selkeästi hyvällä prosentilla. Otetaan seuraavaksi lisää vauhtia aloituksiin ja enemmän suoria jatkoja ilman mattoa, niin toivon mukaan oppii yhdistämään oikean osumapaikan kovemmassakin vauhdissa ja miten pitkät jalat pitäisi asetella, jotta siihen päädytään. Esteitä puomin jälkeen voisi alkaa myös lisäilemään.

Ensimmäiset käännösharjoutukset tehtiin aikaisemmin pelkän alastulon kanssa ilman vauhtia.


Ja tässä ollaan nyt


Ja loppuun muutama syyskuva






maanantai 12. lokakuuta 2015

Kaikkea kivaa ja Linin luustokuvat

Tänään suuntasimme Linin kanssa eläinlääkärin luokse ottamaan kauniista tytöstä kauniita kuvia. Virallisena otettiin lonkat, kyynärät ja selkä, joista eläinlääkärin veikkaus oli, että terve on. Viralliset lausunnot tulevat sitten joskus. Olkanivelet olivat myös siistit, joten OCD:n osalta Linin voi julistaa terveeksi koiraksi.

Viikonloppuna agilityn MM-kisojen katselun lisäksi kisasimme Figon kanssa Ojangossa kaksi starttia, joista molemmilta teimme nollan. Kivoja ratoja, joista hyppyrata varsinkin tuntui hyvältä. Sijoitukset olivat 5. ja 4. Figo on kisannut elokuusta lähtien viisi starttia, joista kaikki on olleet nollia. Vielä kaksi niin SM-nollat on kasassa.

Rondon kanssa ollaan rakenneltu avoimen luokan liikkeitä pikkuhiljaa. Viime aikoina ei kovin ahkerasta, mutta eteenpäin ollaan menty monella tavalla. Seuraaminen on paljon parempaa nyt, kun olen aktivoinut Rondoa käyttämään enemmän takaosaansa. Viime viikolla liikkeestä istuminen onnistui niin, etten antanut mitään liikeapuja tai käsimerkkejä eikä sekoittanut maahanmenoon tai seisomiseen. Nouto alkaa näyttää vähitellen noudolta. Rondo voi siis ottaa jo kapulan suuhunsa ja tulla suoraviivaisesti reipasta vauhtia sivulle. Aikaisemmin se on yrittänyt välillä peruuttaa kapula suussa, tulla viimeiset pari metriä sivuttain sivulle tai vaikka tullut kapula suussa "sivulle" niin, että jää metrin päähän istumaan. Ruutu on toinen haaste, kun Rondolle ei irtoamisjutut ole kovin luontaisia. Vauhtia ruutuun menoon tulee jos tulee. Pääasia, että menisi jollain vauhdilla sinne. Poispäin juokseminen ei ole niin simppeliä. Kuvasin vähän videota tokohamsterista.


Syyskuussa kävin Heidi Pesosen tokokoulutuksessa Veikkolassa. Paikkamakuu- ja häiriötreenit tein Rondon kanssa. Ei ongelmaa, keskittyi tosi hyvin ja ei mennyt muiden käskyistä maahan. Omalle suoritusvuorolle otin Linin, kun sen eteenpäin viemiseen kaipaan ehkä enemmän uusia ideoita. Käytiin lähinnä seuraamista, tai siis liikkeelle lähtöä, kun Linin pää sukeltaa helposti jalkoihin. Siihen saatiinkin hyviä treeni- ideoita. Vauhtinoutoa ja eteentuloa ehdittiin käydä myös läpi vähän. Lin teki hienosti osaamiseensa nähden. Tokotreeni on jäänyt vähemmälle, kun agility on vienyt enemmän aikaa eikä kaikkea ehdi tai jaksa. Ehkä enemmän ollut siitä jaksamisesta kiinni. Muutama hieno kuva tokopäivästä alla.
Polviin se pää taas sujahti




lauantai 5. syyskuuta 2015

Syksyä kohti

Syksy tulee ja laitetaan vähän katsausta kuluneisiin viikkoihin.


Figo alkoi kesällä uimaan vapaaehtoisesti. Eihän siihen mennyt kuin 7 vuotta.
Figo kisasi viikko sitten Purinalla ensimmäiset kisat kastraatioleikkauksen jälkeen. Tuloksena triplanolla eikä radoissa mitään suurempaa moitittavaa. Loput SM- nollat kertyvät varmaan helposti. Treenattu on laiskasti, pari kertaa käyty ohjatuissa ratatreeneissä, mutta muuten en oikein keksi mitään isompaa treenattavaa Figolle. Sen osaaminen on aika hyvää, niin hiotaan vain yhteistyötä sitten.


Rondo on treenannut tokossa avoimen luokan liikkeitä ja seuraamiseen keksin ratkaisun, joka tähän mennessä näyttää toimivan siihen, että Rondo pysyy lähempänä ja käyttää aktiivisemmin takaosaa. Ruutu ja nouto ovat uusia tuttavuuksia ja tietäen Rondon irtoamisominaisuudet sekä miten innokas se on kannikselemaan suussaan yhtään mitään, näiden kanssa saa tehdä töitä. Ei sen puoleen, niiden treenaaminen on hauskaa. Ruutu on aika hyvällä mallilla jo. Haastetta on vielä siinä, että saa Rondon lähtemään kohti ruutua yhdellä käskyllä. Ruutuun se kyllä hakeutuu aika hyvin. Noutokapulan kanssa on menty eteenpäin, mutta nyt hetki junnattu paikallaan. Kapulan pito suussa onnistuu hyvin, mutta sen kanssa liikkuminen tuottaa vaikeuksia. Toki voidaan katsoa edistykseksi sekin, että Rondo kykenee liikkumaan jo kapula suussa eteenpäin, aluksi se halusi vain peruuttaa. Se on vähän hassu hamsteri, mutta innokas kyllä.




Perus venyttely

Lin täyttää syyskuun lopussa vuoden ja siitä on tullut kyllä niin hyvin käteeni sopiva koira. Kasvu on nyt varmaan kasvettu ja kokoa kertyi 53 cm. Se on tehnyt siinä samalla tokoa kuin Rondokin, mutta pääpaino on viime aikoina ollut agilityn perusteissa. Elokuussa tosin oli kahden viikon tauko, kun Lin sai lenkillä haavan anturaan. Tauko puomin kanssa venähti neljään viikkoon, kun ajattelin ensin pitää reilun viikon tauon, mutta haavan takia taukoiltiin vielä pari viikkoa lisää. Nostin puomia, kun päästiin taas treenaamaan eikä ollut tauosta ainakaan haittaa. Edelleen hyvä variaatio osumissa eikä ainakaan osu siksi, että askeltaa aina samalla tavalla. Alla video maanantain treeneistä, tokassa sessiossa ei tullut yhtään missiä. Pitää alkaa haastamaan sitä lisää erilaisilla lähetymisvauhdeilla ja sen jälkeen jatkoilla. Lin vaikuttaa olevan lahjakas kropankäyttäjä ja sen huomaa cik & cap- käännöksissä. Kohtalaisen vähällä työllä kääntyy ihan älyttömän tiukasti. Nostin riman nyt 40 cm korkeuteen. Ensi kuussa Lin pääsee luustokuviin, niin sen jälkeen voi nostaa rimaa lisää, jos kaikki on ok. Keppejäkin on aloitettu treenaamaan kujalla. Keskityn alussa lähestymiskulmiin ja loppuun menoon. Kuja kaventuu vasta, kun ne osataan riittävän hyvin. Kaikenkaikkiaan agilityssä intensiteettiä ja vauhtia löytyy paljon, mutta mitään oireita ylikuumenemisesta ei ole ilmennyt. Ei ole näkynyt myöskään minkäänlaista herkistelyä epäonnistumisten jälkeen tai häiriöherkkyyttä. Sen kanssa treenaaminen on vaan tosi kivaa.




perjantai 17. heinäkuuta 2015

Klagi ja ALO1

Kesälomareissuna suunnattiin Klagiin Kokkolaan. Lähdettiin Sennin kanssa jo torstaina, niin ei ole perjantaina kiire mihinkään. Leirintäalueen mökit olivat täynnä, mutta bongattiin ilmoitus, jossa joku tarjosi asuntovaunua vuokralle. Tartuttiin tarjoukseen ja saatiin vaunu lainaan. Tilaa oli kiitettävästi viidelle koiralle sekä kahdelle ihmistelle ja eikä ollut yhtään huonompi vaihtoehto kuin mökki. Iso plussa oli etenkin se, että ei tarvinnut ajaa kisapaikalle eikä pois ja koirat sai lepäämään muuallekin kuin häkkiin. Figo kisasi viisi starttia ja ei tehty yhtään nollaa. Suoritus jo sinänsä etenkin huomioiden se, että keväällä nollaprosentti oli 70 luokkaa. Kaikkea pientä sattui, Figolle tuntui olevan keppien aloitukset useammalla radalla hukassa ja niistä tuli virheitä. Keppien muistelu olisi tarpeen sitten, kun taas voidaan treenata. Sääkään ei suosinut. Aurinko kyllä paistoi, mutta kova tuuli ja viileä ilma eivät tuoneet mieleen lämpimiä heinäkuun ilmoja. Naama kuitenkin paloi, niin jotain kesäistä. Kuitenkin hyvä reissu, vaikka tulostaso olikin tänä vuonna matala. Perjantaina käytiin tutustumassa Kokkolan lähellä hienoihin hiekkarantoihin, joilla käveltiin pari tuntia. Kerrankin oli riittävän iso baana bortuillekin juosta kovaa ja paljon.


Maanantaina lähdettiin ajamaan pois Kokkolasta ja välietappina oli tokokoe Ilmajoella. Tämä koe oli viimeinen mahdollisuus saada ykköstulos vanhoilla säännöillä, joten toivoin nyt kovasti kokeen onnistumista. Viikkoa aikaisemmin käytiin kokeessa Janakkalassa. Siellä uutena juttuna tulikin Rondon passivoituminen kehään mennessä, jota ei tapahtunut ensimmäisessä kokeessa Purinalla. Se sitten näkyikin kaikissa liikkeissä tahmeutunena ja terävyyden puutteena, jota ei ole koskaan tapahtunut treenatessa. Kakkostulos tästä kokeesta, kun nollattiin taas liikkeestä maahanmeno. Liikkeen jälkeen tuomari kysyi, että tiesinkö voivani yrittää vielä kasia tuplakäskyllä. En tiennyt. Jos olisin, olisi riittänyt ehkä kaksi koetta vähemmän ykköstuloksen saamiseen.

Ilmajoella Rondo alkoi taas tahmeutumaan kehään mennessä sitä mukaan kuin jännitin itse enemmän. Seuraaminen oli tosi surkeaa ja perusasennot jäivät vajaiksi, mutta muuten Rondo työskenteli tarkasti ja meni tällä kertaa jopa liikkeestä maahan. Ykköstulos pistein 166. Ei mitään erityisen hienoa katseltavaa, mutta se tulos, jota haettiinkin. Nyt pitää etsiä sitä rentoutta kokeisiin. Varmasti haahuiluun vaikuttavana tekijänä on oma jännitys. Agilityssä Rondon kierrokset oli aina niin korkealla, mutta ohjaajan jännitykset ei siinä paljon painaneet enkä ole jännittänyt agilitystartteja enää pitkään aikaan. Tokossa vire on matalampi ja Rondo reagoi herkemmin omaan jännitykseeni. Nyt päästään treenaamaan avon liikkeitä uusin säännöin, mikä onkin paljon mielekkäämpää, kuin pelkkä tylsien alo-liikkeiden hinkuttaminen. Jospa sitten pääsemme rennommin mielin joskus avon kokeeseen eikä mitään tulospaineita enää ole.

Figo on tosiaan taas sairaslomalla. Juuri ennen reissuun lähtöä huomasin Figon mahasta poistessani punkkia, että toinen kives on selvästi toista suurempi. Muistutti ikävän paljon kasvainta. Onneksi on tuttuja eläinlääkäreitä ja Figo leikattiin heti tiistaina, kun tultiin kotiin. Figon voinnissa ei ole tapahtunut mitään muutosta enkä nähnyt syytä olla kisaamatta, kun koira ei muuten vaikuta mitenkään sairaalta. Keuhkoröntgenissä kaikki ok eikä suurentuneita imusolmukkeita tuntunut, joten toivotaan, että kyseessä olisi joku hyvänlaatuinen kasvain. Patologille lähti koepala ja sen vastaus aikanaan selviää. Figolla on ollut kyllä ikävyyksiä ja leikkauksia yhden koiran edestä riittävästi. Vuosi sitten oli jalka paketissa kinnerleikkauksen takia. Kastraatiosta sentään toipuu nopeasti.

Lin matkasi mukana turistina ja kulki nätisti joka paikassa mukana. Hyvin on selvinnyt tänä kesänä pitkistä automatkoista ja mökki-/asuntovaunumajoituksista. Hermorakennettakin tuli testattua, kun tokoa treenatessa Kokkolassa leirintäalueen viereisellä nurmella, alkoi joku vähäjärkinen ampumaan ilotulitusraketteja sadan metrin päästä treenaavista koirista. Rondo ei välitä raketeista eikä sen maailma järkkynyt tälläkään kertaa ja tuli todettua myös Lin laukausvarmaksi. Otti heti laukausten jälkeen lelun suuhun ja oli ihan normaalisti.

Linin puomitreenit menevät eteenpäin. Nyt voi puhua jo puomista, kun ollaan siirrytty lankuilta matalalle puomille. Lin näyttää olevan melko pitkälaukkainen etenkin, kun ikää on 9,5 kuukautta. Pari missausta aina välillä, mutta hyvä osumaprosentti muuten.Videolla tulee mutkaputkesta ja kovassa vauhdissa aloittaa puomin sattumanvaraisesti etu- tai takajaloilla, mutta välillä ensimmäinen askel tulee ylösmenonkontaktin yli. Pitää vähän fiksailla aloitusvauhtia, niin ettei tulisi puomin alkuun ihan niin kovaa. Tässä vaiheessa kuitenkin tärkeämpää tajuta alasmenolle osuminen.


Loppuun vielä rantakuvia Kokkolasta.




Lepohetki rannalla

 





Vaanimista jonossa

 




keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Lisää Lin agilityä

Shelttipojat olivat viikon mökillä, niin käytiin Linin kanssa treenaamassa ihan kahdestaan. 9 kuukautta ikää tuli myös juuri täyteen. Ensimmäistä kertaa tehtiin noin rataa muistuttavaa pätkää, että tulee omaakin liikettä ja ohjausta mukaan. Linillä löytyy halua mennä kovaa, mutta on koko ajan vastaanottavainen ohjaukselle ja käskyille eikä vain paahda päättömästi. Ajattelee, mutta ei pohdiskele liikaa. Uskon, että siitä tulee tosi hyvä. :)



Lankkua on treenattu kahden viikon sisällä kerran. Laitoin molemmat puomin alastulot peräkkäin, kun Linillä ei mahdu yhdelle alastulolle kahta täyttä laukka-askelta täydessä vauhdissa ja yksi lankku sujuu jo hyvin. Siitä sitten lähdetään korottamaan, kun juoksee hyvin kahdellakin. Itse treeni kesti ehkä 5 min, lankkujen maahankaivaminen vähintään 20 min. Fiksua tosiaan, mutta mikäs sen hauskempaa kuin kaivaa kuoppa ja lopuksi tasoittaa se.

Perjantaina alkaa loma ja reilun viikon päästä on tiedossa reissu Klagiin Kokkolaan, missä Figo kisaa ja Rondolla on tulossa kaksi tokokoetta.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Oulun SM-kisareissu

Lähtö Ouluun ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta matkaan ja ihan kisapaikalle asti päästiin. Pakkasin autoa torstaina valmiiksi perjantain lähtöä varten. Torstai-iltana töistä tullessa huomasin unohtaneeni auton oven raolleen ja sisävalo oli palanut koko päivän. Kukin voi arvata lähtikö auto käytiin sen jälkeen. Niin, siinäpä sitten soiteltiin toista autoa torstaina klo 23.30, mutta sellainen saatiin lainaan ja matkaan päästiin.

Majoituspaikkana meillä oli mökki Iissä leirintäalueella. Majoituksesta ei voi valittaa. Kaunis paikka joen rannalla, muita asiakkaita ollut kovin paljon ja hinta-laatusuhde kohdallaan. Ei kysytty saako koiria pitää irti, mutta kun sitä ei ollut kielletty, annettiin niiden juosta pitkän ajomatkan jälkeen. Lin saikin hyvän juoksukaverin Emman Kani-sheltistä. Mulla oli mukana vain Figo ja Lin, koska Rondolle kahden päivän agilitykisat olisi enemmän vain kiusaa, kun ei paljon muuta pääsisi tekemään kuin häkissä olemaan eikä Rondo oikein tykkää autoilustakaan. Lin sen sijaan sai hankkia uusia kokemuksia ja hienosti käyttäytyi koko reissun. Yöt nukkui rauhassa ja kisoissa odotteluajat oli nätisti häkissä. Radan reunallakaan ei kuumunut mitenkään turhan paljon vaikka olikin aika innoissaan kaikesta hauskasta.

Lauantaina aamupäivällä seistessäni muutaman tunnin radan reunalla vesisateessa mietin, että olisikohan sittenkin pitänyt jäädä kotiin. Mökin viereen sai kivasti auton ja koirat pystyi vain näppärästi käskemään hyppäämään autoon. Kisapaikalle tullessa huomasin, että olin kätevästi unohtanut hihnat mökkiin ja matkaa Iihin oli kuitenkin yli 20 km, niin hihnojen takia ei sinne lähdetty ajamaan. Hyvää mieltä ei parantanut sekään, että aamuinen herätys lyhyiden yöunien jälkeen tapahtui Figon toimesta oksentamalla lattialle. Sain onneksi hihnat lainaan ja aurinko alkoi paistaa ennen ankkurikierrosta, niin päivä siitä taas iloksi muuttui.

Olimme mukana joukkuekisassa edustamassa Hyvinkään seudun kennelkerhoa, kun ollaan liian hitaita oman seuran joukkueeseen. Figo oli joukkueen ankkurina ja tehtiin ihan hyvä nollarata. Puomi oli aika hidas ja sen jälkeinen lähetys putkeen jokseenkin epämääräinen, minkä takia Figo hidasti turhaan siinä kohdassa, mutta muuten sujuvaa menoa. Joukkue sijoittui 10. sijalle 5-tuloksella, joten hyvä suoritus koko joukkueelta. Saatiin nimikoitu joukkuepaitakin, joten ei hullumpaa edustaa lainaseuraa.


Sunnuntain yksilörata ei mennyt ihan niin hyvin. Treenin puute 45 cm rimoilla näkyi, kun yhdessä takaakierrossa tuli kielto ja rytmi ja ajoitus tuntuivat myös olevan vähän pielessä. Figolta putosi myös yksi rima, jonka takia sille näytti tulevan vähän paha mieli, kun Figo ei koskaan pudota rimoja. Rata sitten hajosi enkä saanut siitä enää kiinni, niin tultiin kesken pois. Yksilörata jäi vähän kaivelemaan, mutta joka kerta ei onnistu.

Siskokset Gea ja Lin harjoittelevat palkintopallilla pönöttämistä

Minirataa katsellessa harmitti myös, ettei kisakoiraa niille radoille enää ole. Etenkin, kun aikaisemmin oli potentiaalinen ja nopea minikoira. Sellaista elämä vaan on, mutta enää en ajattele, että "ensi vuonna taas on uudet kisat jne." Kisat varmaan on joo, mutta sitä ei tiedä, onko itsellä niihin vielä kisakuntoista koiraa. Figokin täyttää syksyllä 8 vuotta, niin toivoa sopii, että kisaamaan päästään vielä silloinkin.

Tein Rondon hyvistä kisaradoista ja ratapätkistä videon muistoksi kisaurasta. Eihän niitä nollia tullut niin paljon, että oltaisiin triplatuplanollavoitoilla päästy kehuskelemaan, mutta oli sen kanssa hienoa mennä. Videot ovat suunnilleen aikajärjestyksessä kolmosten uran alusta viime syksyyn asti.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Kuvia toukokuulta

Asiasisältöä vähän, mutta kuvia senkin edestä.



Perusmeno, kivasti kaikki samassa kuvassa






Pakotin Linin pönöttämään kuvaa varten. Julmaa ja vaikeaa, mutta onnistui työlinjaiseltakin. Rakenne miellyttää silmääni kovasti. Lin vastaa ulkonäöltään isoja pystykorvia myöten aika täydellisesti sitä, minkä näköistä bortsua toivoin.



Lin menisi hyvin myös peurasta
Käytiin katselemassa lampaita taas. Nämä lampaat eivät olleet vielä niin tottuneita koiriin ja siten hyvin paljon herkempiä liikkumaan kuin Woollandiassa, missä käytiin maaliskuussa. Lin oli tosi kiinnostunut lampaista ja herkästi juoksevat lampaat saivat sen vielä kiihtymään enemmän kuin rauhallisemmat. Kiva huomata kuitenkin Linistä, että kiihtyessäänkin sillä pysyy pää kasassa eikä mopo lähde keulimaan ja homma mene pelkäksi kaahottamiseksi. Saman piirteen olen huomannut agilityssä. Lin teki hihnassa pyöröaitauksessa ja ihan hyvä paimenen alku se on. Figokin kävi katsomassa lampaita. Se ei ole koskaan moisia nähnyt, mutta osoitti kiinnostusta paimennukseen. Saadessaan lampaat liikkeelle, Figo painoi pään alas ja meni hyvin. Figo oli rauhallisempi kuin aikaisemmin menneet bortsut ja lampaatkin liikkuivat sen kanssa rauhallisemmin. Otteen menettäessään alkoi haukkumaan. Pitää kokeilla useamman kerran, miten Figo syttyy. Rondokin pääsee joskus. Veikkaan vaan, että erittäin saalisviettisenä koirana Rondo voisi tykätä enemmän vaikka vieheen jahtaamisesta, mutta saatan olla väärässäkin ainakin ennen kuin näkee miten se oikeasti reagoi.


Rondolle olen yrittänyt järkkäillä tokokoepaikkaa ja huomannut samalla, että kokeisiin pääsemisen vaikeus ja kolmivuorotyö ovat hankala yhtälö. Aikaa ennen sääntömuutosta vielä on, mutta jos ei koepaikkaa tai ykköstulosta sitä ennen saa, ei auta kuin opettaa liikkeet uusin säännöin.

Alle kaksi viikkoa SM-kisoihin ja valmisteluina tehdään vain keinua- ja A- treeniä sekä hypitään 45 cm rimoja. Mennään sitten vain tekemään niin hyvin kuin osataan.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Puomitreenit alkaneet

Nyt on Linillä ikää tullut sen verran, että päästään aloittamaan juoksupuomitreenit, joita olen kovasti odottanut. Mikään ei voita sitä fiilistä, kun koira juoksee täysillä puomin. Figo ei ole juossut puomeja enää kinnerleikkauksen jälkeen ja, kun kisoissa tulee vaikeita puomin jatkoja, joita Figo ei treenannut koskaan ja hidastaminen tulee vanhasta muistista, niin parempi tyytyä kisoissa vain huonoon pysäytyspuomiin. Lin ei toivottavasti tarvitse koskaan kontakteilla 2on2offia, jonka se osaa temppuna kyllä.

Lin on muutaman kerran aikaisemmin jo tutustunut matolla juoksemiseen ja sen jälkeen lentävään palloon. Niillä treeneillä on vaan pyritty siihen, että se tajuaa alkaa hakemaan matolle ja juoksee kunnolla pallon perään. Eilen laitoin ensimmäisen kerran lankun maton alle ja suoran putken sen jälkeen. Putki on kätevä pitämään koiran fokusta eteenpäin silloinkin, kun treenaa yksin eikä ole pallonheittäjää apuna. Pyrin pitämään toistomäärät hyvin maltillisina, 5 toistoa kerralla on ollut tähän asti, jonka jälkeen on vähintään tauko. Noin nuorta koiraa ei vielä ole järkevää juoksuttaa enempää tai useammin kuin kerran viikossa, kun aikaa treenata on vaikka kuinka paljon. Figon kanssa treenasin aikanaan ihan turhan paljon, mutta silloin en tiennyt alussa edes, mitä olen tekemässä. Nyt nähdään sitten opinko mitään. HAU:lta löytyy nykyään laskettava puomi, niin fasiliteetit on myös paremmassa kunnossa kuin kolme vuotta sitten.

Ja jos joku sanoo Purinan pohjaa huonoksi, on väärässä. Se on erinomainen tavaroiden hautaamiseen. Lankun saa kaivettua pohjaan niin, ettei se kohoa muusta ympäristöstä juuri lainkaan. Paljon hankalampaa keinonurmella. Tykkään kyllä pohjasta muutenkin ja se on parantunut ajan myötä.

Tuossa eilinen setti. Juoksutin kahdessa erässä ja ensimmäistä ei kuvattu. Luulin, ettei Linillä olisi vielä hajua oikeasta osumapaikasta, mutta jännästi se siihen osui melkein joka toistolla. Harmaa matto on kontaktilla auttamassa omaa silmää havaitsemaan hyvät osumat.


torstai 21. toukokuuta 2015

Lin agilityä

Laitoin jopa kameran kuvaamaan. Lin ei ole treenannut kovin paljon agilityä määrällisesti tai ajallisesti, pieniä pätkiä vain, kun olen käynyt muutenkin treenaamassa. Olen kuitenkin miettinyt paljon etukäteen, mitä haluan sille opettaa ja ottanut oppia siitä, mitä Figon ja Rondon kanssa on tehty hölmösti. Cik&cap käännökset on hyvällä mallilla. Lin kääntyy tosi tiukasti ja kuuntelee käskyjä hyvin. Hyvä puoli niissä on myös lukituksen vahvistaminen. Lähettelin Liniä hypyille putken ollessa välissä. Aluksi lähti pari kertaa mun liikkeen perään eikä suorittanut hyppyä, mutta muutaman korjauksen jälkeen ei kieltänyt enää kertaakaan. En ole aikaisemmin tehnyt noin voimakasta liikehäiriötä ja kesti sen hyvin. Lin sai mennä myös Figon radasta pätkän. Vastapainoksi käännöksille, olen panostanut eteen irtoamiseen ja yleiseen radan lukemiseen tarkoittaen, että Lin suorittaisi loogisen eteen tulevan esteen, ellei tule mitään muuta käskyä. Kokeilin ensimmäisen kerran leikkausta ratapätkällä.  Sekin onnistui. Taas oli hirmu taitava pentu. Tykkään myös kovasti, kun koira ei hauku tehdessään. Tai no, ei Lin hauku muutenkaan, en tiedä miltä sen haukkuääni kuulostaa. Osaa se vinkua ja ulvoa, mutta haukkunut ei ole ollenkaan. 


Figo teki radalla niitä juttuja, joissa tulee eniten virheitä. Kepeille tultiin kovasta vauhdista avokulmasta ja A:n alla putki. Kepeille mennessä oli lisäksi lähellä hyppy häiriönä. Pari aloitusvirhettä tuli kepeillä, kerran meni tokaan väliin, toisen kerran meinasi mennä ansahypylle eikä hoksannut koko keppejä. A:n alla olevaan putkeen juoksi myös kerran, mutta sen jälkeen erotteli hienosti. Jostain syystä putken ollessa A:n alla, Figo tekee huonompia A:n kontakteja ja yksi sellainen saatiin myös aikaan alussa. Palkkasin pari kertaa vain A:sta ja suoritukset paranivat myös treenin myötä. Hyvä treeni siis kaiken kaikkiaan ja sai vahvistettua niitä juttuja, jotka osataan huonoiten. Ei Figo vieläkään mikään putki-kontakti- erottelun mestari ole tai paras keppien aloittaja, mutta vielä on aikaa ennen SM-kisoja tehdä jotain niiden hyväksi.

Rondo tokoili vähän. Viime kokeessa pieleen menneen liikkeestä maahan menon jälkeen ollaan yllättäen treenattu paljon liikkeestä maahan menoa. Rondo alkoi sitten menemään maahan myös seisomiskäskyllä. No, nyt on sitten tehty käskyjen erottelua. Kerran meni vielä maahan, vaikka käskin seistä, muuten kuunteli hyvin. Seuraavassa kokeessa nollataan varmaan vastapainoksi liikkeestä seisominen, kun Rondo menee maahan. Jännä laji tämä toko. Kotona Rondo on harjoitellut noutokapulan pitoa. Rondo ei ole koskaan ollut mikään keppien kanniskelija tai ole muutenkaan kiinnostunut ottamaan suuhunsa muuta kuin leluja, joita voi repiä ja tapporavistaa, niin veikkaan, että kaikki noutojutut tulevat olemaan haastavia liikkeitä. Kapulan pito oli kyllä edistynyt. Yhdessä vaiheessa Rondo keksi aina peruuttaa samalla, kun otti kapulan suuhun. En tiedä miksi, mutta nyt se oli jopa paikallaan eikä purekellut kapulaan, kun ostin isomman kapulan, jonka pureskelu on hankalampaa. Jospa se siitä vähitellen edistyisi.

maanantai 4. toukokuuta 2015

SM-nollat kasassa

Figo kisasi Purinalla kolme starttia. Ensimmäiseltä radalta nolla ja näin ollen SM-nollat on kasassa. 9 starttia siihen tarvittiin eli on varmuus tällä hetkellä parempaa kuin koskaan. Se rata on myös ikuistettuna huonolaatuiselle videolle. Seuraavaltakin radalta tehtiin nolla. Hyvä sellainen, jopa puomi oli nopea, mikä on harvinaista herkkua. Harmi, ettei sitä rataa tullut videolle. Viimeinen rata hyllytettiin.



Linin kanssa osallistuin Silvia Trkmanin puppy- kurssille ja se loppui nyt. Tein graduation- videon, mitä kaikkea saatiin opeteltua. Lin on kyllä todella kiitollinen koulutettava, ei yhtään herkkis tai liian pehmeä. Ei se kovakaan ole vaan sellainen sopiva, joka reagoi hyvin palautteeseen, mutta ei koskaan lopeta tekemistä, vaikka joku asia olisi vähän hankala. Mikä parasta, kaikkien temppujen myötä Linistä on tullut hurjan hyvä oppimaan ja agilityesteiden opettaminen tuskin on suurikaan urakka sitten, kun niitä lähdetään treenaamaan. Paitsi ehkä puomi, sen näkee sitten. Huippu tyypin olen kyllä saanut.


keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Tokokoe ja Lin 7 kk

Ilmoitin Rondon alokasluokan kokeeseen, koska HAU järjesti sellaisen ja oman seuran kokeeseen pääsee helposti mukaan. En ole koskaan käynyt kokeessa, joten saa samalla kokemusta itse tilanteesta ja mitä siellä oikeastaan tapahtuu. Muutama asia oli tosin treenattu hyvin leväperäisesti tai ei ollenkaan. Ryhmässä paikalla makuuta ollaan tehty vain muutama kerta tuttujen koirien kanssa rauhallisessa paikassa ja kerran lyhyt pätkä vieraassa seurassa. Hihnassa seuraamista kokeilen ensimmäisen kerran viime viikolla.

Sitten kokeeseen. Luoksepäästävyyttä ei olla myöskään kokeiltu koskaan vieraalla ihmisellä. Rondo oli aika tavallinen itsensä, veti itseään hieman pois tuomarista, mutta ei välittänyt koskemisesta muuten. Siitä 9 pienen väistämisen takia.

Paikallaan makuu. No sitä olisi pitänyt tehdä joskus kokeenomaisesti aikaisemmin. Aluksi oli hyvä, mutta sitten pää alkoi pyörimään vähän enemmän ja lopussa Rondo nousi istumaan. Pysyi kyllä koko ajan paikallaan. Viereen palatessa tuli pari askelta vielä vastaan. Ei mennyt ihan putkeen ja siitä 5.

Seuraaminen hihnassa ei ollut kovin hyvää. En oikein keksinyt miten hihnaa pitäisin ja se oli vähän tiellä. Muutaman kerran hihna vähän kiristyi käännöksissä ja siitä pistevähennyksiä. 7 tuli tästä.

Seuraaminen ilman hihnaa olikin sitten ihan erinäköistä. Rondo teki ihan omalla tasollaan hyvin keskittyneesti. Vähän löysää se on, kun Rondo ottaa mielellään hieman etäisyyttä edelleen, mutta kontakti pysyi hyvin koko ajan. 8,5.

Liikkeestä maahanmeno oli vähän harmillinen. Rondo jäi seisomaan maahanmenon sijaan ja 0 pistettä siitä silloin tulee. Liikkeestä maahanmeno on ollut sillä treeneissä tosi hyvä ja terävä, mutta nyt sekoitti sen jostain syystä seisomiseen.

Liikkeestä seisominen oli ihan hyvä, otti pienen askeleen eteenpäin käskyn jälkeen ja tästä 9.

Luoksetulo on joskus ollut nopeampi ja tuli lisäksi vähän vinoon, mutta ei huono ollenkaan. 9 tästäkin.

Estehypyn suoritti samoin kuin treeneissä. Pysähtyy heti hypyn taakse ja jää vähän vinoon. 9.

Kokonaisvaikutus 8,5 ja koska paikkamakuu ei ollut ihan priimaa ja liikkeestä maahanmeno nollaantui, oli tulos ALO2. Olen tyytyväinen miten koe meni kokonaisuudessaan. Rondo oli ihan oma itsensä kokeessa eikä haitannut palkattomuus. Reagoi hyvin sosiaaliseen palkkaan. Kaikki parannettavat jutut ovat koulutuksellisia asioita ja niihin auttaa treeni. Nyt kokeen jälkeen tiedän myös paremmin, minkälaista treeniä kaivataan lisää. Tämänhetkisetkin taidot riittäisivät ykköstulokseen edellyttäen, että kaikki liikkeet onnistuvat.

Figon mielestä kuvaaminen on tyhmää eikä halunnut istua.


 Lin täytti eilen 7 kuukautta. Viime aikoina ei ole tullut kokoa lisää paljonkaan ja Figon valjaat mahtuu hyvin päälle vieläkin.


Lenkiltä napattu kuva, kun pysähtyi hetkeksi.
 Pojat vietti tänään lepopäivää ja Lin pääsi yksin lenkille. Käytiin vesisateessa ensimmäistä kertaa juoksemassa lyhyt matka. Lin tajusi hyvin juosta hihnan päässä pieni veto päällä. Välillä meinasi vähän keulia ja kevyt veto muuttua kunnon hinaamiseksi, mutta ei kokeillut sitä montaa kertaa. Juostiin ehkä kilometrin pätkä, loppuajan Lin sai mennä irti metsässä. En ole juossut pitkään aikaan, varmaan vuoteen. Linin kanssa siitäkin voisi tulla hauskaa (kevyempää), kun on koira, joka menee hihna tiukalla edellä. Sheltit ei tykkää hihnassa juoksemisesta, vapaana kyllä. Vesi on alkanut myös kiinnostaa viime aikoina. Ehti jo pulahtamaan Purinan viereiseen jokeen, kun ajatteli hakea rantavedestä kepin, mutta ei tiennyt, että vesi syvenee toisin kuin vesilätäkössä.



Sokerit pussin pohjalta piti tietenkin nuolla. On se fiksu :)

lauantai 11. huhtikuuta 2015

FI AVA Figo

Figosta tuli agilityvalio HSKH:n kisoissa. Tehtiin toiseltakin agilityradalta nolla, hyppyradalla ei meinannut keppejä löytyä ja siitä kielto. Nyt on 6 nollaa (1 triplanolla), joten yksi nolla vielä tarvitaan SM-kisoja varten. Toukokuussa päästään kisaamaan taas ja eiköhän nolla saada, Figo on hyvässä vedossa.


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Figolle triplanolla, puolivuotias Pystykorva ja toko- Rondo

Figo kisasi kolme starttia Kotkassa ja teki triplanollan! Sijoitukset olivat perinteisiä 8., 8. ja 5., mutta Figo kulki nyt hyvin omaa vauhtiaan. Oikeastaan ensimmäistä kertaa sitten kinnerleikkauksen vauhti tuntui kisoissa normaalilta. Viimeinen rata oli profiililtaan Figolle sopivin, ei siivekkeen ympäripyörityksiä vaan suoria linjoja ja pitkiä estevälejä, mutta ohjaus oli tässä kaikkein huonointa ja muutamalle väärälle esteelle meinasi livahtaa eikä keppejä tahtonut heti löytyä. Figo on kisannut tänä vuonna 5 starttia ja tehnyt 4 nollaa. Siitä on hyvä jatkaa.

Viime lauantaina kokoonnuttiin taas Peatdigger- kasvattien kanssa, tällä kertaa Ville Liukan pitämään agilitykoulutukseen. Pennuille oli vauhtiympyrä ja aikuisille oma rata. Lin ei ollut mennyt vielä niin montaa estettä (2 putkea, 4 hyppyä) peräkkäin tai treenannut niin pitkään kerrallaan, mutta hienosti keskittyi vieraassa hallissa ja meni kovaa. Cik & cap käännökset se osaa ja reagoi niihin hyvin suoran hypyn jälkeenkin. 28.3 Lin täytti puoli vuotta. Aika iso jo ja tykkään, kun pikkupentu elämä on takana ja sisäsiiteys hanskassa. Viime viikolla jätin Linin poikien kanssa työpäivän ajaksi valloilleen koko asuntoon ilman rajausta. Nätisti oli ollut ja toivottavasti näin jatkossakin.

Kuvasin vähän Rondon tokoa. Seuraaminen paranee koko ajan. Rondo hakeutuu luonnostaan vähän etäämmälle ohjaajasta, liekö sitten helpompi katsoa ylöspäin, kun ei ole ihan kiinni jalassa eikä eukko astu varpaille, mutta seuraaminen muuttuu käännöksissä helposti löysäksi. Sivulle tullessa Rondo arvailee välillä maahan menoa ja saan jatkuvasti työstää sitä, että sivulle ollessa on ideana juuri se, että istutaan vaan paikallaan vieressä odottamassa käskyä. Rondon mielestä moisessa ei ole oikein ideaa ja yrittää tarjota jotain toimintoa. Liikkeestä seisomaan pysähtyminen on hyvä, mutta Rondo menee omia aikojaan perusasentoon, kun palaan viereen. Vielä on hiottavaa, mutta Rondolla on hauskaa.


tiistai 17. maaliskuuta 2015

Paimentyttö hommissa

Lauantai- aamuna suunnattiin auton nokka kohti Someroa. Linin kasvattaja oli järjestänyt kivan paimennuspäivän. En tiennyt etukäteen, mitä koira edes yritetään saada lampailla tekemään, mutta päivän katselun jälkeen aloin tajuamaan homman idean. Pentuja tietenkin vain sytyteltiin eli katsottiin miten ne lampaisiin reagoivat ja mitä niiden vaistot ohjaavat tekemään.


Kuvat: Eva Bergman

Lin näki ensimmäisen kerran elämässään lampaat. Se ei reagoinut mitenkään yllättävällä tavalla vaan suhtautui uuteen asiaan omaan tapaansa melko rauhallisesti ja ensin hieman pohdiskellen. Pieni paimen syttyi heti ja pää ja häntä painuivat alas, kun lähestyttiin lampaita. Itsevarmuus ja into lisääntyivät vielä toisessa sessiossa. En oikeastaan osaa kuvailla sen tarkemmin, kun ymmärrän paimennuksesta hyvin vähän, mutta Linin sanottiin olevan luontainen lampailla. Paimenkoiran koulutus on pitkä tie ja tuskin ryhdyn intohimoiseksi paimennusharrastajaksi, mutta jatkossakin päästään toivottavasti käymään lampailla, kunhan Lin tuosta vielä aikuistuu.



Becca ja Lin, äiti ja tytär

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Tokoa ja pentuagia

Kevät taisi tulla. 


Rondolla alkaa olla alokasluokan tokoliikkeet hanskassa sillä mallilla, että kevään aikana haluaisin mennä kokeeseen. Tai ainakin ennen uusien sääntöjen voimaan astumista. Vielä tarvitsee kisanomaista treeniä liikkuroituna ja seuraamista tarvitsee hioa. Ja vähän kaikkea muutakin, mutta hyvään suuntaan mennään. Viime viikolla treenasin vettä litisevällä Purinan pihalla ja Rondo teki erinoimaisen keskittyneesti ja hyvässä vireessä siitä huolimatta, että se on ollut koko ikänsä agilitykoira, jolle kaikenlainen riekkuminen ja räksytys treenatessa on ollut sallittua. Kiva huomata, että tokon treenaaminen tutussa agilitypaikassakin onnistuu. Liikkeestä ei tosin suostunut menemään maahan, kun oli ällöttävä maa, mutta muuten Rondo saa vain kehuja. Tokossa sen vire on ehkä kaikkiaan parempi. Vähän matalemmilla kierroksilla Rondo on vastaanottavaisempi ja käyttää päätään paremmin kuitenkin ilman, että terä tekemiseen häviäisi. Tähän asti olen käyttänyt palkkana vain ruokaa. Lelujen kanssa "agilityvire" nostaa helposti päätään ja Rondo alkaa haukkua, joten niitä otetaan mukaan vähitellen. 

Figon kanssa piti kisata pari viikkoa sitten, mutta kisoja edeltävissä treeneissä hyppääminen näytti jotenkin tavallista huonommalta, joten päätin perua startit. Nyt hyppääminen näyttää taas normaalilta ja voisi katsella uusia kisoja. SM-kisoihin en yritä edes kerätä nollia enkä niihin edes lähtisi vaikka nollat saisikin. Figon loppuelämän tavoite on pysyä kunnossa ja treenataan sekä kisataan silloin tällöin. Hyvällä tuurilla se viimeinen agilityserti osuisi joskus kohdalle.

Lin pääsi treenaamaan pentuagilityä tänään. Se olikin varsin pro. Tätä ennen ollaan treenattu agilityä  esteillä hyvin vähän. Suorasta putkesta se on juossut muutamia kertoja läpi. Cik & cap opeteltiin temppuna jo pienenä pentuna pöydänjalan ja ämpärin ympäri. Sittemmin sama on siirretty puiden ja tolppien kiertoihin, joten siivekkeiden kiertäminen oli helppo opettaa.  Tänään Lin treenasi itsekseen mutkaputkea sillä aikaa, kun siirtelin esteitä. Suoraa hyppyä ei olla koskaan aikaisemmin tehty, mutta Linille tuntui olevan jotenkin itsestään selvää, että tästä siivekkeiden välistähän kuuluu mennä. Hauska otus ja aika vikkelä. Jospa siitä tulee jonain päivänä yhtä taitava kuin äitinsä Becca

Lin ei ole paljon käynyt lenkillä ilman shelttipoikia, joten käytiin parina päivänä lenkillä kahdestaan. Ei ollut pennun käytöksessä mitään eroa ja oli yhtä itsevarma kuin poikien kanssakin. Pari viikkoa sitten tuli 5 kuukautta ikää täyteen ja silloin Lin oli n. 46 cm korkea. Aikuiskoko on varmaan sellainen reilu 50 cm. Painoa en tiedä, kun Lin ei mahdu seisomaan vaa'alla, mutta painoa on sopivasti, kun ei ole liian laiha tai läski.

Kojoottivarjo

Launtaina bc-lapsi sisaruksineen pääseekin ihmettelemään lampaita. Mielenkiintoista, en ole ikinä käynyt paimentamassa itsekään.