Nollat kasassa

Kauan kaivattu tupla on vihdoin täällä! Rondolla on nyt pääsylippu kesän arvokisoihin.

Tuplaa varten piti ajaa Jyväskylään asti, tosin kisat eivät olleet reissun päätarkoitus. Olin ilmoittanut molemmat koirat agilityradoille ja ensin meni Rondo. Ennen A-rataa jännitti taas tavallista enemmän. Tällä kertaa lähtöpaikka toisena oli hyvä juttu, koska en ehtinyt pyöritellä rataa mielessä liikaa vaan rataantutustumisen jälkeen piti hakea koiran suoraan radalle. Tehtiin ihan hyvä nolla ja sijoitus 2. Harmiksi radasta tuli vain puolikas videolle.

B-rata oli kiemurainen ja alussa oli monta takaakiertoa. Alkuhässäkän jälkeen keinulla tajusin, että rata on vieläkin puhdas eli mahdollisuudet tuplaan (taas) olemassa. Selvittiin maaliin asti ilman virheitä ja niin on arvokisanollat kasassa. Lisäksi voitettiin tämä rata. Ohjaus oli kaukana rennosta, vaikka videolla ei näytä niin kankealta, miltä tuntui. Alun pakkovalssi on kieltämättä hieno.

Figon kanssa oli menoa ja meininkiä, mutta yhteistyö ei tänään oikein pelannut. A-rata alkoi oikein hyvin, mutta ohjasin löysästi ja Figon meni aidoista ohi. Puomilla piti pysäyttää, koska seuraava aita oli turhan sivussa ja vastassa oli seinä. Puomi oli hidas, mutta tällä kertaa ei loikannut puolesta välistä alastuloa. Edistystä edelliseen kertaan.

B-rata meni miten sattuu, mutta Figo meni parasta vauhtia sitten vuoden 2011. Puomikin oli nopeampi kuin ensimmäisellä radalla. Ohjaukseni oli kalibroitunut liikaa Rondoon eikä Figo sellaisella toimi, kun sitä pitäisi ohjata paljon voimakkaammin. Parempi jatkossa kisata koirat kokonaan eri kisoissa. Tykkäsin tosi paljon tuon hallin pohjasta. Hiekkatekonurmi oli pitävämpi kuin kumirouhetäytteiset, edes Figolla ei lipsunut tassu yhtään.

Rondo voi ottaa nyt vähän rennommin. Treenataan kevään aikana pahimpia ongelmakohtia (takaakierrot, leikkaukset putkiin, keppihäiriö, irtoaminen, keinu) ja kisataan muutama startti. Toukokuun puolessa välissä on sitten ensimmäinen mahdollisuus valioitua.

Figo jatkaa kontaktitreenejään ja yritetään tehdä muutama puhdas kisaratakin kevään mittaan.  Taidollisesti Figo ei ole oikeastaan Rondoa huonompi, joten isoimmat aukot löytyvät puhtaasti ohjauksesta.

Jatketaan myös jumppa- ja kehonhallintatemppujen opettelua. Helmikuusta asti ollaan tehty lähes päivittäin jotain temppuja. Kasipujottelu takaperin jalkojen välistä, vadin kiertäminen takajaloilla molempiin suuntiin, peruuttaminen, Rondolla painonsiirto takaosalle menee jo hyvin sujuvasti. Monet noista jutuista koirat osasivat jo jotenkuten, mutta nyt ollaan opeteltu ne paremmiksi. Uusia juttuja ollaan myös aloitettu ja niiden parissa jatketaan.

Alavire jatkuu

 Lenkilläkin on käyty.

Kisaaminen ei nyt ota sujuakseen. Kirkkonummella Rondon kanssa törttöiltiin tulosrivi hyl-10-hyl. Seuraavana päivänä Figon kanssa Ojangossa hyl-hyl-5.

Jalonen oli tehnyt hyvin haastavan agilityradan. Siitä tulikin täysi kaaos, jos rehellisiä ollaan. Rondo mm. hyppäsi putken päälle, ei osannut putki-puomi - erottelua, bongasi ansahypyn, kielsi hypyn ja hyppäsi renkaan sivusta(!). Toisin sanoen, korttitalo romahti.
Seuraava rata oli astetta helpompi ja suoraviivaisempi. Putki-puomi - erottelukin meni ilman sekoilua. Radan lopussa aiheutin itse turhan aidan ohituksen ja Rondo hyppäsi taas renkaan sivusta. Mikä päivän keksintö sekin sitten oli. Kokelin rengasta eri kulmista treeneissä enkä saanut sitä tekemään virhettä.
Viitasen hyppyradalla oli monta suoraa putkea, putki keppien sisäänmenoa häiritsemässä sekä muutama potentiaalinen ansaeste. Ohjasin huonosti takaakierron eikä Rondo kiertänyt takaa. Hylly siitäkin, vaikka muuten ihan kelpo rata.

Sitten Figo. Historiallinen päivä, pääsi kokeilemaan ensimmäistä kertaa juoksupuomia. Tämä oli vasta viimeisellä agiradalla ja ei se puomi hyvä ollut. Epävarmuutta oli ja Figo hidasti tasaisella osalla. Alastulon tuli kuitenkin kahdella laukalla, mutta huonosta vauhdista. Askel osui korkeintaan vähän kontaktille, ei kuitenkaan virhettä. Radan tulos oli keppivitonen, meni sisään tokasta välistä. Toisella agiradalla yritin pysäyttää puomilla, mutta yritykseksi jäi ja Figo roikaisi oikein sikamaisesti. Ärsyttävää, kun se on tehnyt tuota nyt kisoissa, että pysäytyskäskyllä hidastaa ylempänä kontaktilla ja sitten kuitenkin loikkaa pois ilman vapautusta. Viitaniemen mielestä kyllä sekin osui kontaktille, minun mielestä ei lähellekään.

Rondon kanssa ollaan sössitty nyt 7 rataa putkeen ja Figolla kaikista huonoiten toimii puomi, jonka takana on kuitenkin ihan älyttömästi työtunteja. Vielä ei sovi masentua sen kanssa, koska eihän se yllätys ollut, ettei se heti lähde kisoissa toimimaan ja ennen kaikkea tarvittaisiin lisää toistoja kisatilanteissa. Vähän kuitenkin epäilen, ettei Figolle ehkä saa koskaan samanlaista suoritustasoa kisoihin kuin treeneihin. Pysäytyspuomia en taas uskalla treenata liikaa, kun se alkaa syömään suoritusta juoksusta. Argh, turhauttavaa. Suosittelen lämpimästi harkitsemaan kahdesti, jos aikoo uudelleen opettaa juoksukontaktit. Jos miettii, millä saisi nopeutettua koiransa kontaktisuoritusta puomilla, helpommalla pääsee, kun opettaa pysäytyspuomin nopeammaksi. Näin olen pyrkinyt tekemään Rondon kanssa ja kyllä se suoritus on nopeutunutkin. Figon puomi on ollut tätä ennen niin hidas, että kaiken tämän käytetyn ajan jälkeen, paluu kokonaan pysäytyksiin ei ole vaihtoehto. Jatketaan tällä ja yritetään saada lisää itsevarmuutta kisoihinkin.

Viime viikolla otin videolle pari toistoa Rondon A:sta nyt, kun se on suurin piirtein valmis. Sen opettaminen ei ole tähän mennessä tuottanut suuria vastoinkäymisiä ja olen tällä hetkellä tyytyväinen.

Ei mennyt ihan niin kuin piti

Viime lauantain kisat Liedossa eivät olleet kaikkien aikojen menestys. Oikeastaan tuntui olevan pakka täysin hajalla siitä huolimatta, että kaikki radat olivat profiililtaan loogisia ja ihan suoritettavissa. Meidän suorituksissa nähtiin mm. putken kieltämistä, putkeen karkaamista, aitojen ohituksia, hienoin juoksu-A tähän mennessä sekä paljon huonoa ohjausta. Edellisestä triplahyllystä onkin hetki aikaa. Agiradoilla oli ensimmäinen rima 35 cm korkeudessa ja Rondo hyppäsi molemmilla kerroilla suoraan sen päälle. Pitää kai ottaa treeniohjelmaan jälleen okseritreeniä. Rondo on pudotellut ennenkin ensimmäistä rimaa, vaikka jätän sille riittävästi tilaa lähdössä. Ehkä ajanottolaitteisto häiritsee sen verran, että ponnistaa väärästä kohdasta, koska rimojen pysyminen ei yleensä ole ongelma.

Kotimatka taittui kovassa lumimyräkässä tavallista hitaammin ja moottoritien ohituskaistaa ei näkynyt ollenkaan pakkaslumen alta. Silti jotkut kanssa-autoilijat näkivät ilman sopivaksi ajaa sitä ohituskaistaa ylinopeutta lennättäen samalla lumipilven ilmaan. Hetken sai toivoa, että tie jatkuu vain suoraan edessä, kun ei nähnyt sitä omaakaan kaistaa. Rentouttavaa siis, mutta hengissä selvittiin.

Tiistaina oli tarjolla epikset Vuokkosilla ja menin niihin Figon kanssa siinä toivossa, että pääsisi kokeilemaan juoksupuomia kisatilanteessa. Toiveajattelua taas. Epikset järjestettiin postimerkin kokoisella treenikentällä ja möllit sekä kisaavat suorittivat saman radan eri estejärjestyksellä. Mölliradalla puomi oli taas seinää kohti ja sen jälkeen käännös, kisaavien radalla ei ollut puomia ollenkaan. Treenattiin siis jälleen pysäytystä, tylsää. Jälkimmäisellä kierroksella Figo kulki kuitenkin niin hyvää vauhtia, että intouduin ilmoittamaan sen HSKH:n kisoihin. Sen ohjaaminen on tuntunut helpolta viime aikoina. Helpommalta kuin Rondon oikeastaan. Figolta puuttuu SM-nollia varten 4 agilityratanollaa ja jotenkin tuntuu, että ne on helpommin saavutettavissa kuin Rondon tuplanolla. Sen kanssa alkaa olla vähän tuskainen olo. Onhan aikaa vielä muutama kuukausi, mutta on sitä tuplaa jo yritettykin viime kesästä asti. Se on jäänyt kiinni kaksi kertaa kiellosta, yhdestä keppivitosesta, yhdestä väärään suuntaan hypätystä aidasta niin, että radat ovat muuten olleet puhtaita ja toinen rata ollut nolla. Jospa se vielä tulisi.

Aurinkoisia päiviä on ollut tällä viikolla useampi ja alkaa tuntua keväiseltä. Hyvää alkanutta kevättä!